Hypermediasovelluksen käyttöliittymän ominaisuudet ja arviointi
Lilja, Timo (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaista tietoa kognitiotiede tarjoaa käytettävyys- ja käyttöliittymäsuunnittelulle. Tarkoituksena on myös tarkastella sitä, minkälaisia ominaisuuksia hypermediasovelluksen käyttöliittymällä on ja miten kyseisiä käyttöliittymiä voidaan arvioida. Luonteeltaan tutkielma on teoreettis-empiirinen. Teoriaosassa pyritään luomaan kognitiotieteen tutkimustulosten ja tietotekniikan välille yhteys, ja empiirisessä osassa pyritään teoriaa soveltamalla selvittämään heuristisen arvioinnin soveltuvuutta hypermediaan sekä arvioimaan sovellusten käytettävyyttä.
Tutkimusmateriaalina käytettiin kolmea kulttuuriaiheista, Suomessa valmistettua hypermediasovellusta. Sovellukset ovat tulleet markkinoille vuosien 1996 ja 1998 välisenä aikana. Tutkittavat sovellukset olivat Tuomas Hongan Poika, Peter Von Baghin Kinopalatsi ja Saamelaisten tuen Govadas. Tutkimusmateriaaliksi pyrittiin valitsemaan sovelluksia, joilla on varsin heterogeeninen käyttäjäkunta, minkä vuoksi niiden käyttöliittymiltä vaaditaan paljon. Heuristisen arvioinnin suoritti kuusi tietotekniikkaan sekä käytettävyyteen perehtynyttä henkilöä. Tapaustutkimus on kvalitatiivinen saadun informaation luonteen ja arvioitujen sovellusten määrän vuoksi.
Tapaustutkimuksen tutkimustulosten ja aiheen teoreettisen läpikäynnin perusteella tultiin siihen johtopäätökseen, että heuristinen arviointi sopii varsin hyvin hypermediasovellusten arviointiin. Se on helppokäyttöinen, halpa ja nopea käytettävyyden arviointimenetelmä, jota voidaan käyttää useissa eri sovelluskehityksen vaiheissa. Hinta onkin varsin ratkaiseva tekijä hypermediasovelluksien testaamisessa, koska lopputuotteet ovat usein varsin pienikatteellisia tai jopa loppukäyttäjälle ilmaisia. Yleisimmät tapaustutkimuksissa löydetyt käytettävyysongelmat koskivat sovellusten johdonmukaisuutta, navigointia sekä ohjeita ja avustajia. Parempaan käytettävyyteen pyrittäessä vastaantulevat ongelmat ovat poikkitieteellisiä ja vaativat varsin laajaa koulutuspohjaa. Käytettävyyteen liittyvän koulutuksen tarve kasvanee lähitulevaisuudessa siirryttäessä kohti kaikille avointa informaatioyhteiskuntaa.
Tutkimusmateriaalina käytettiin kolmea kulttuuriaiheista, Suomessa valmistettua hypermediasovellusta. Sovellukset ovat tulleet markkinoille vuosien 1996 ja 1998 välisenä aikana. Tutkittavat sovellukset olivat Tuomas Hongan Poika, Peter Von Baghin Kinopalatsi ja Saamelaisten tuen Govadas. Tutkimusmateriaaliksi pyrittiin valitsemaan sovelluksia, joilla on varsin heterogeeninen käyttäjäkunta, minkä vuoksi niiden käyttöliittymiltä vaaditaan paljon. Heuristisen arvioinnin suoritti kuusi tietotekniikkaan sekä käytettävyyteen perehtynyttä henkilöä. Tapaustutkimus on kvalitatiivinen saadun informaation luonteen ja arvioitujen sovellusten määrän vuoksi.
Tapaustutkimuksen tutkimustulosten ja aiheen teoreettisen läpikäynnin perusteella tultiin siihen johtopäätökseen, että heuristinen arviointi sopii varsin hyvin hypermediasovellusten arviointiin. Se on helppokäyttöinen, halpa ja nopea käytettävyyden arviointimenetelmä, jota voidaan käyttää useissa eri sovelluskehityksen vaiheissa. Hinta onkin varsin ratkaiseva tekijä hypermediasovelluksien testaamisessa, koska lopputuotteet ovat usein varsin pienikatteellisia tai jopa loppukäyttäjälle ilmaisia. Yleisimmät tapaustutkimuksissa löydetyt käytettävyysongelmat koskivat sovellusten johdonmukaisuutta, navigointia sekä ohjeita ja avustajia. Parempaan käytettävyyteen pyrittäessä vastaantulevat ongelmat ovat poikkitieteellisiä ja vaativat varsin laajaa koulutuspohjaa. Käytettävyyteen liittyvän koulutuksen tarve kasvanee lähitulevaisuudessa siirryttäessä kohti kaikille avointa informaatioyhteiskuntaa.