Kulttuuri, psykososiaalinen työympäristö sekä psykologinen pääoma: Vertailussa Suomi ja Portugali
Liimatainen, Saana (2017)
Liimatainen, Saana
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yhä globalisoituvassa maailmassamme yritykset kohtaavat yhä enemmän valtioiden kansallisten rajojen ylittävää kilpailua. Voidakseen saavuttaa kilpailuetua tässä alati muuttuvassa ympäristössä yrityksissä tulisikin ottaa toiminnassaan myös kulttuurilliset yrityksen suoriutumiseen niin eksplisiittisesti kuin implisiittisestikin vaikuttavat tekijät. Tässä tutkielmassa keskitytään tällaisten kulttuurillisten tekijöiden tarkasteluun kahden kulttuurillisesti erityyppisen maan näkökulmasta. Nämä maat ovat Suomi ja Portugali. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin siitä, eroavatko Suomi ja Portugali toisistaan (1) kulttuurin, (2) psykososiaalisen työympäristön ja (3) psykologisen pääoman suhteen.
Teoreettisina raameina tutkielmassa toimivat kulttuurin tapauksessa Hofsteden kulttuuriteoria, psykososiaalisen työhyvinvoinnin tapauksessa Kööpenhaminan psykososiaalinen kysely sekä psykologisen pääoman tapauksessa sen koostava valmis neliulotteinen malli. Kutakin edellä mainittua kokonaisuutta tarkastellaan ensin teoreettisella tasolla painoarvon ollessa erityisesti työelämän sekä työssä suoriutumisen kysymyksissä. Suomen ja Portugalin vertailua mallien kehyksessä tehdään kuitenkin lähinnä kulttuurin suhteen psykososiaalisen työhyvinvoinnin sekä psykososiaalisen pääoman tapauksessa aiemman kulttuurisidonnaisen tutkimuksen ollessa olematonta.
Tutkielman tutkimuskysymyksiin vastaamista varten kerättiin vuosien 2015–2016 aikana aineisto Suomesta ja Portugalista työ- ja kulttuuriominaisuuksia mittaavan kyselyn aikana. Kyselyyn osallistui yhteensä 252 henkilöä, joista suomalaisia oli 148 ja portugalilaisia 104. Maiden kulttuuriulottuvuuksien, psykososiaalisen työympäristön tekijöiden sekä psykologisen pääoman ulottuvuuksien keskiarvoja vertaamalla havaittiin kunkin tutkimuskysymyksen pohjalta laaditun hypoteesin jäävän voimaan. Suomi ja Portugali siis erosivat niin (1) kulttuurin, (2) psykososiaalisen työympäristön kuin (3) psykologisen pääomankin suhteen. Erot saattoivat johtua yksittäisitä tekijöistä. Niiden vaikutusta työssä suoriutumiseen tulisi tutkia lisää kulttuurikontekstissa paremman kokonaiskuvan saamiseksi.
Teoreettisina raameina tutkielmassa toimivat kulttuurin tapauksessa Hofsteden kulttuuriteoria, psykososiaalisen työhyvinvoinnin tapauksessa Kööpenhaminan psykososiaalinen kysely sekä psykologisen pääoman tapauksessa sen koostava valmis neliulotteinen malli. Kutakin edellä mainittua kokonaisuutta tarkastellaan ensin teoreettisella tasolla painoarvon ollessa erityisesti työelämän sekä työssä suoriutumisen kysymyksissä. Suomen ja Portugalin vertailua mallien kehyksessä tehdään kuitenkin lähinnä kulttuurin suhteen psykososiaalisen työhyvinvoinnin sekä psykososiaalisen pääoman tapauksessa aiemman kulttuurisidonnaisen tutkimuksen ollessa olematonta.
Tutkielman tutkimuskysymyksiin vastaamista varten kerättiin vuosien 2015–2016 aikana aineisto Suomesta ja Portugalista työ- ja kulttuuriominaisuuksia mittaavan kyselyn aikana. Kyselyyn osallistui yhteensä 252 henkilöä, joista suomalaisia oli 148 ja portugalilaisia 104. Maiden kulttuuriulottuvuuksien, psykososiaalisen työympäristön tekijöiden sekä psykologisen pääoman ulottuvuuksien keskiarvoja vertaamalla havaittiin kunkin tutkimuskysymyksen pohjalta laaditun hypoteesin jäävän voimaan. Suomi ja Portugali siis erosivat niin (1) kulttuurin, (2) psykososiaalisen työympäristön kuin (3) psykologisen pääomankin suhteen. Erot saattoivat johtua yksittäisitä tekijöistä. Niiden vaikutusta työssä suoriutumiseen tulisi tutkia lisää kulttuurikontekstissa paremman kokonaiskuvan saamiseksi.