Vastuullisuus, minä ja keittiöni
Leskinen, Hanna (2011)
Leskinen, Hanna
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisin argumentein ekologisesta keittiöstä tulisi viestiä kuluttajille. Tutkimuksessa pyrittiin ennen kaikkea luomaan ymmärrystä siitä, millaisia sisältöjä ja muotoja vastuullisuus keittiön yhteydessä saa sekä arvioida vastuullisuuden roolia kuluttajan keittiön arvioinnissa. Lopuksi tutkimuksessa muodostettiin ja analysoitiin vaihtoehtoja sille, miten keittiön vastuullisuudesta olisi mahdollista viestiä kuluttajille.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kotiin ja keittiöön liittyvästä ja tuotteen arviointia ja valintaa koskevasta kirjallisuudesta sekä vastuulliseen kuluttajakäyttäytymiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvistä käsitteistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin neljässä ryhmähaastattelussa kuvakollaasi-menetelmää käyttäen. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 19 kuluttajaa, jotka olivat iältään 22–51-vuotiaita. Haastateltavat valittiin tutkimukseen lumipallo-otannan mukaisesti.
Esiymmärryksen muodostamiseksi tutkittavasta aiheesta keittiötä tarkasteltiin ensin sen sosio-kulttuurisessa kontekstissa, jonka jälkeen siirryttiin tarkastelemaan keittiötä sosiaalis-yksilöllisenä, esteettis-nautinnollisena sekä tekemisen ja toimintojen tilana. Vastuullisuus liitettiin osaksi keittiön merkityskenttää ja ryhmähaastatteluissa keskityttiin siihen, millaisia muotoja ja sisältöjä vastuullisuus keittiön arvioinnissa saa, ja millaiseksi muodostuu vastuullisuuden rooli keittiön muihin merkityksiin nähden.
Haastattelujen perusteella aineistosta nousi kuusi pääteemaa liittyen vastuullisuuden ilmentymiseen keittiön merkityskentässä. Keittiön vastuullisuus ulotettiin koskemaan keittiön energiatehokkuutta, esteettisyyttä, kestävyyttä, kierrätystä, ruokaa ja sosiaalisuutta. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, ettei vastuullisuus yksin riitä argumentiksi ekologisesta keittiökonseptista viestittäessä kuluttajalle, vaan vastuullisuus tulee linkittää osaksi keittiön laajempaa merkityskenttää.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kotiin ja keittiöön liittyvästä ja tuotteen arviointia ja valintaa koskevasta kirjallisuudesta sekä vastuulliseen kuluttajakäyttäytymiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvistä käsitteistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin neljässä ryhmähaastattelussa kuvakollaasi-menetelmää käyttäen. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 19 kuluttajaa, jotka olivat iältään 22–51-vuotiaita. Haastateltavat valittiin tutkimukseen lumipallo-otannan mukaisesti.
Esiymmärryksen muodostamiseksi tutkittavasta aiheesta keittiötä tarkasteltiin ensin sen sosio-kulttuurisessa kontekstissa, jonka jälkeen siirryttiin tarkastelemaan keittiötä sosiaalis-yksilöllisenä, esteettis-nautinnollisena sekä tekemisen ja toimintojen tilana. Vastuullisuus liitettiin osaksi keittiön merkityskenttää ja ryhmähaastatteluissa keskityttiin siihen, millaisia muotoja ja sisältöjä vastuullisuus keittiön arvioinnissa saa, ja millaiseksi muodostuu vastuullisuuden rooli keittiön muihin merkityksiin nähden.
Haastattelujen perusteella aineistosta nousi kuusi pääteemaa liittyen vastuullisuuden ilmentymiseen keittiön merkityskentässä. Keittiön vastuullisuus ulotettiin koskemaan keittiön energiatehokkuutta, esteettisyyttä, kestävyyttä, kierrätystä, ruokaa ja sosiaalisuutta. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, ettei vastuullisuus yksin riitä argumentiksi ekologisesta keittiökonseptista viestittäessä kuluttajalle, vaan vastuullisuus tulee linkittää osaksi keittiön laajempaa merkityskenttää.