Talousuutinen talouselämän kuvaajana. Helsingin Sanomien talousuutisten kielelliset valinnat
Lenkkeri, Miia (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on selvittää kielellisten valintojen ja aihepiirien kehittymistä Helsingin Sanomien talousuutisissa vuodesta 1991 vuoteen 2001. Tarkastelussa keskeisessä asemassa on talousuutisten merkitystaso eli ideationaalisten prosessien käyttö. Tässä tarkastelussa keskeisessä asemassa on lauseen predikaattiverbi, joka osoittaa, minkälaisesta ideationaalisesta prosessista on kyse. Aloitan analysoinnin otsikoista selvittämällä sisällönanalyysillä, mitä aiheita aineiston uutiset käsittelevät. Tarkastelen myös otsikoiden kieltä saadakseni selville, minkälaisin kielellisin valinnoin talousuutisten otsikoilla pyritään kiinnittämään lukijan huomio. Tutkimusaineistona on vuosien 1991 ja 2001 marraskuun Helsingin Sanomien taloussivujen pääuutiset.
Yhdistän tutkimuksessani sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusmenetelmäni on kriittinen diskurssianalyysi. Analyysini perustuu Stillarin (1998) systeemis-funktionaalisen kieliopin pohjalta tekemään ideationaalisten prosessien luokitukseen.
Talousuutisten aiheista keskeisin vuonna 1991 oli suhdanneuutiset. Vuonna 2001 uutisista enemmistö käsitteli yrityksiä. Kummankaan vuoden pääuutisissa ei kerrottu kotitalouksista. Otsikkotason analyysi osoitti, että otsikoissa on hyvin harvoin inhimillisiä toimijoita.
Ideationaalisista merkityksistä talousuutisissa oli molempina vuosina eniten relationaalisia prosesseja, joita käytettiin runsaasti nimenomaan etujärjestöuutisissa. Tyypillinen relationaalinen lause oli materiaalissa rakennettu olla-verbillä. Vähiten aineistossa oli mentaalisia prosesseja. Jos mentaalisia prosesseja käytettiin kommenttien yhteydessä, lähes aina kommentoijana oli mies. Toiminnallisia prosesseja materiaalissa käytettiin molempina vuosina lähes yhtä paljon. Suurin osa toiminnallisista prosesseista oli lauseissa muodostettu dynaamisten verbien avulla. Esimerkiksi dynaamisella nousta-verbillä kuvattiin negatiivisia talousuutisia, kuten markkinakorkojen nousua.
Yhdistän tutkimuksessani sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusmenetelmäni on kriittinen diskurssianalyysi. Analyysini perustuu Stillarin (1998) systeemis-funktionaalisen kieliopin pohjalta tekemään ideationaalisten prosessien luokitukseen.
Talousuutisten aiheista keskeisin vuonna 1991 oli suhdanneuutiset. Vuonna 2001 uutisista enemmistö käsitteli yrityksiä. Kummankaan vuoden pääuutisissa ei kerrottu kotitalouksista. Otsikkotason analyysi osoitti, että otsikoissa on hyvin harvoin inhimillisiä toimijoita.
Ideationaalisista merkityksistä talousuutisissa oli molempina vuosina eniten relationaalisia prosesseja, joita käytettiin runsaasti nimenomaan etujärjestöuutisissa. Tyypillinen relationaalinen lause oli materiaalissa rakennettu olla-verbillä. Vähiten aineistossa oli mentaalisia prosesseja. Jos mentaalisia prosesseja käytettiin kommenttien yhteydessä, lähes aina kommentoijana oli mies. Toiminnallisia prosesseja materiaalissa käytettiin molempina vuosina lähes yhtä paljon. Suurin osa toiminnallisista prosesseista oli lauseissa muodostettu dynaamisten verbien avulla. Esimerkiksi dynaamisella nousta-verbillä kuvattiin negatiivisia talousuutisia, kuten markkinakorkojen nousua.