Poliisin virkavastuu ja oikeusturva vahingonkorvaustilanteissa
Lehmus, Erja (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Oikeusdoktriiniimme on yleisesti hyväksytty perussoikeutena ilmenevä oikeusperiaate, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus vahingon-korvauksiin, jos virkamies aiheuttaa oikeudenloukkauksen tai vahinkoa hoitaessaan virkatehtäviään. Julkisen vallan toiminnan tulee perustua lainalaisuuteen.
Poliisi käyttää julkista valtaa. Mihin perustuu poliisin toimivalta? Mitä oikeuksia, velvollisuuksia sekä vastuuta toimivalta puolestaan suo poliisimiehelle? Mitä tapahtuu, kun poliisin voimakeinot ylittävät toimivallan? Jos poliisin loukkaa yksityisen henkilön oikeutta, kuka on korvausvelvollinen? Mikä on valtion ja virkamiehen vastuu ja tärkeimpänä tutkimusongelmakysymyksenä kuuluu: mikä on poliisin oikeussuoja tällaisessa vahingonkorvaustilanteessa?
Tutkimukseni metodi on oikeusdogmaattinen. Tarkoituksena oli tutustua lähemmin poliisin oikeusturvaan vahingonkorvaustilanteissa selvittämällä oikeuspykälien sisältöä, eri oikeuslähteiden käyttöä sekä laintulkintaa tuomioistuimissa. Tutkimusaineistona on käytetty aiheeseen liittyvää oikeustieteellistä kirjallisuutta, säädöksiä, lainvalmistelu-asiakirjoja sekä tuomioistuinten ratkaisuja. Tutkimuksessa on tutustuttu myös muutamaan oikeusasiamiehen ratkaisukäytäntöön. Yhtenä tärkeimmistä lähteistä tässä tutkimustyössä on ollut Poliisilaki II -niminen teos.
Poliisia koskettaa usea normisto. Ensiksikin säännellään poliisin sosiaalista turvaa, virkaetuja ja poliisihallintoa. Toimivalta-säännökset antavat poliisille vallan virkatoimintaan eli julkisen vallan käyttöön, mutta sen lisäksi on säännöksiä, joiden avulla rajataan poliisin tehtäväpiiriä ja toimialaa kuten esimerkiksi yksityiselämän suoja. Poliisi toimii virkavastuulla. Poliisimiehellä on virkamiesoikeudellinen vastuu eli vastuu virkavirheestä, josta voi seurata vahingonkorvausvastuu ja pahimmassa tapauksessa jopa rikosoikeudellinen vastuu. Perusoikeudet koskevat kaikkia kansalaisia, myös poliisimiestä. Poliisimiehellä tulisi olla sama oikeussuoja kuin muillakin yksilöillä, jos hänet todetaan syylliseksi johonkin rikkeeseen tai vahinkoon.
Poliisimiehen oikeussuoja vahingonkorvaustilanteissa ei ole kattava. Tapauksista käy selvästi ilmi, että oikeuskäytäntö on vaihtelevaa eri paikkakunnilla ja eri oikeusasteissa. Tapauksien perusteella voidaan todeta, että lähes kaikissa tapauksissa valtio on tuomittu vahingonkorvausvelvolliseksi, vaikka poliisi olisi suorittanut virkarikoksen, kuten heitteillejätön. Vaasan tapauksessa poliisimies tuomittiin vahingonkorvausvelvolliseksi, vaikka hän pelkäsi oman ja läsnä olleiden poliisien ja hengen puolesta. Poliisi on virkamies ja suorittaa virkatehtävää. Poliisi on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä toimijoista, joten on myös odotettua, että poliisin oikeusturva edustaa nyky-yhteiskunnan tasa-arvoa ja kaikkea sitä, mitä julkiselta hallinnolta vaaditaan. Voidaanko olettaa, että poliisimies kykenee käyttämään rajattua harkintavaltaansa oikein, ellei hän voi luottaa oikeuspäätösten yhdenmukaisuuteen tai siihen, että tuomioissa käytetään johdonmukaisesti samoja oikeuslähteitä. Yhtälailla, kun kansalaiset voivat vaatia vahingonkorvauksia, koskemattomuutta ja turvallisuutta vedoten perustuslakiin, tulee poliisilla olla oikeus vedota yhdenvertaisuuteen lain edessä.
Poliisi käyttää julkista valtaa. Mihin perustuu poliisin toimivalta? Mitä oikeuksia, velvollisuuksia sekä vastuuta toimivalta puolestaan suo poliisimiehelle? Mitä tapahtuu, kun poliisin voimakeinot ylittävät toimivallan? Jos poliisin loukkaa yksityisen henkilön oikeutta, kuka on korvausvelvollinen? Mikä on valtion ja virkamiehen vastuu ja tärkeimpänä tutkimusongelmakysymyksenä kuuluu: mikä on poliisin oikeussuoja tällaisessa vahingonkorvaustilanteessa?
Tutkimukseni metodi on oikeusdogmaattinen. Tarkoituksena oli tutustua lähemmin poliisin oikeusturvaan vahingonkorvaustilanteissa selvittämällä oikeuspykälien sisältöä, eri oikeuslähteiden käyttöä sekä laintulkintaa tuomioistuimissa. Tutkimusaineistona on käytetty aiheeseen liittyvää oikeustieteellistä kirjallisuutta, säädöksiä, lainvalmistelu-asiakirjoja sekä tuomioistuinten ratkaisuja. Tutkimuksessa on tutustuttu myös muutamaan oikeusasiamiehen ratkaisukäytäntöön. Yhtenä tärkeimmistä lähteistä tässä tutkimustyössä on ollut Poliisilaki II -niminen teos.
Poliisia koskettaa usea normisto. Ensiksikin säännellään poliisin sosiaalista turvaa, virkaetuja ja poliisihallintoa. Toimivalta-säännökset antavat poliisille vallan virkatoimintaan eli julkisen vallan käyttöön, mutta sen lisäksi on säännöksiä, joiden avulla rajataan poliisin tehtäväpiiriä ja toimialaa kuten esimerkiksi yksityiselämän suoja. Poliisi toimii virkavastuulla. Poliisimiehellä on virkamiesoikeudellinen vastuu eli vastuu virkavirheestä, josta voi seurata vahingonkorvausvastuu ja pahimmassa tapauksessa jopa rikosoikeudellinen vastuu. Perusoikeudet koskevat kaikkia kansalaisia, myös poliisimiestä. Poliisimiehellä tulisi olla sama oikeussuoja kuin muillakin yksilöillä, jos hänet todetaan syylliseksi johonkin rikkeeseen tai vahinkoon.
Poliisimiehen oikeussuoja vahingonkorvaustilanteissa ei ole kattava. Tapauksista käy selvästi ilmi, että oikeuskäytäntö on vaihtelevaa eri paikkakunnilla ja eri oikeusasteissa. Tapauksien perusteella voidaan todeta, että lähes kaikissa tapauksissa valtio on tuomittu vahingonkorvausvelvolliseksi, vaikka poliisi olisi suorittanut virkarikoksen, kuten heitteillejätön. Vaasan tapauksessa poliisimies tuomittiin vahingonkorvausvelvolliseksi, vaikka hän pelkäsi oman ja läsnä olleiden poliisien ja hengen puolesta. Poliisi on virkamies ja suorittaa virkatehtävää. Poliisi on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä toimijoista, joten on myös odotettua, että poliisin oikeusturva edustaa nyky-yhteiskunnan tasa-arvoa ja kaikkea sitä, mitä julkiselta hallinnolta vaaditaan. Voidaanko olettaa, että poliisimies kykenee käyttämään rajattua harkintavaltaansa oikein, ellei hän voi luottaa oikeuspäätösten yhdenmukaisuuteen tai siihen, että tuomioissa käytetään johdonmukaisesti samoja oikeuslähteitä. Yhtälailla, kun kansalaiset voivat vaatia vahingonkorvauksia, koskemattomuutta ja turvallisuutta vedoten perustuslakiin, tulee poliisilla olla oikeus vedota yhdenvertaisuuteen lain edessä.