Työntekijän muutosvalmius ja sen tukeminen – Konsultit ja valmentajat esimiehen tukena
Lehikoinen, Pauliina (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Nykyään muutokset eivät ole vain yksittäisiä, satunnaisia tapahtumia vaan muutos nähdään yhä useammin jatkuvana prosessina, johon on pystyttävä sopeutumaan ja reagoimaan nopeasti. Muutosten kohtaaminen edellyttää pysyvää muutosvalmiutta ja ns. muutosketteryyttä, millä viitataan jatkuvaan valmiuteen muuttua. Esimiehillä ei kuitenkaan aina ole keinoja tai tietoa, miten työntekijöiden muutosvalmiutta tuettaisiin ja kehitettäisiin, ja usein turvaudutaankin ulkoisten muutoskonsulttien ja -valmentajien puoleen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten konsultit ja -valmentajat voivat auttaa esimiehiä tukemaan työntekijöiden muutosvalmiutta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen teoreettinen pohja rakentuu aiheen kirjallisuuden ja tutkimustiedon ympärille. Muutosvalmiutta on tutkittu vähän, mutta esimerkiksi Armenakis ym. (1993) ovat kehittäneet mallin muutosvalmiuden eri vaiheista ja edellytyksistä, joita tämäkin tutkimus tukee.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että muutostilanteessa esimiehet tarvitsevat paljon tukea, mitä ulkopuolinen konsultti tai valmentaja voi usein antaa. Tutkimuksesta selvisi, että muutosvalmiuden tukeminen edellyttää esimieheltä itseluottamusta ja -varmuutta, joiden kehittämisen työkaluna toimivat usein valmentavat keskustelut. Tarkoituksena ei ole antaa esimiehille suoraan erilaisia viitekehyksiä tai työkaluja, vaan kyseenalaistaen ja keskustellen selvittää, mikä olisi toimivin tapa kussakin tilanteessa. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että muutosketteryyden ja ns. minäpystyvyyden lisääminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä muutosvalmiuden johtamisessa. Näiden ominaisuuksien kehittämisessä konsultti on vahvasti esimiehen tukena.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten konsultit ja -valmentajat voivat auttaa esimiehiä tukemaan työntekijöiden muutosvalmiutta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen teoreettinen pohja rakentuu aiheen kirjallisuuden ja tutkimustiedon ympärille. Muutosvalmiutta on tutkittu vähän, mutta esimerkiksi Armenakis ym. (1993) ovat kehittäneet mallin muutosvalmiuden eri vaiheista ja edellytyksistä, joita tämäkin tutkimus tukee.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että muutostilanteessa esimiehet tarvitsevat paljon tukea, mitä ulkopuolinen konsultti tai valmentaja voi usein antaa. Tutkimuksesta selvisi, että muutosvalmiuden tukeminen edellyttää esimieheltä itseluottamusta ja -varmuutta, joiden kehittämisen työkaluna toimivat usein valmentavat keskustelut. Tarkoituksena ei ole antaa esimiehille suoraan erilaisia viitekehyksiä tai työkaluja, vaan kyseenalaistaen ja keskustellen selvittää, mikä olisi toimivin tapa kussakin tilanteessa. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että muutosketteryyden ja ns. minäpystyvyyden lisääminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä muutosvalmiuden johtamisessa. Näiden ominaisuuksien kehittämisessä konsultti on vahvasti esimiehen tukena.