Työn ja perheen yhteensovittaminen – Case: Image Wear Oy
Lappalainen, Anu (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta perustuu kahden palkansaajan malliin ja perheen molemmat vanhemmat tekevät yleensä kokopäivätyötä, toisin kuin useimmissa maissa. Useiden tutkimusten mukaan suomalaisilla työntekijöillä onkin ongelmia työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa ja erityisesti työn koetaan häiritsevän perhe-elämää. Työn ja perheen yhteensovittamista pyritään helpottamaan sekä lakisääteisillä että työpaikkakohtaisilla järjestelyillä. Kuitenkaan näitä joustoja ja vapaita, esimerkiksi osittaista hoitovapaata, ei aina hyödynnetä. Syitä tähän ilmiöön on ryhdytty etsimään työpaikkojen organisaatiokulttuurista, joka voi vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti työntekijöiden halukkuuteen hyödyntää näitä järjestelyitä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella työn ja perheen yhteensovittamista ja sen tukemista kohdeorganisaatiossa kolmen eri ulottuvuuden – joustavien työjärjestelyiden, organisaatiokulttuurin perhemyönteisyyden sekä johdon ja esimiesten toiminnan – kautta. Perhemyönteisyys tai -kielteisyys voi ilmetä organisaatiossa sekä muodollisissa että epämuodollisissa ajattelu- ja toimintamalleissa. Tutkimustyyppi on tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää kohdeorganisaation työntekijää, joilla on pieniä lapsia.
Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Työn koettiin vaikuttavan vahvemmin negatiivisesti kuin positiivisesti muille elämänalueille; haastatellut kokivat arjessaan työstä johtuvaa ajanpuutetta ja väsymystä. Työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseksi vastaajat kaipasivat enemmän työaika-autonomiaa, etenkin työaikapankkia ja laajempia työaikaliukumia. Lähes kaikki haastatellut haluaisivat myös lyhentää työaikaansa. Työajan lyhentämisen järjestelyissä ilmeni samankaltaisia ongelmia kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Esimerkiksi osittaisen hoitovapaan aikana työntekijän pitäisi suoriutua samoista työtehtävistä lyhyemmässä ajassa, pienemmällä palkalla. Myös tämän tutkimuksen mukaan esimiehillä on merkittävä rooli työn ja perheen yhdistämisen onnistumisessa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella työn ja perheen yhteensovittamista ja sen tukemista kohdeorganisaatiossa kolmen eri ulottuvuuden – joustavien työjärjestelyiden, organisaatiokulttuurin perhemyönteisyyden sekä johdon ja esimiesten toiminnan – kautta. Perhemyönteisyys tai -kielteisyys voi ilmetä organisaatiossa sekä muodollisissa että epämuodollisissa ajattelu- ja toimintamalleissa. Tutkimustyyppi on tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää kohdeorganisaation työntekijää, joilla on pieniä lapsia.
Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Työn koettiin vaikuttavan vahvemmin negatiivisesti kuin positiivisesti muille elämänalueille; haastatellut kokivat arjessaan työstä johtuvaa ajanpuutetta ja väsymystä. Työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseksi vastaajat kaipasivat enemmän työaika-autonomiaa, etenkin työaikapankkia ja laajempia työaikaliukumia. Lähes kaikki haastatellut haluaisivat myös lyhentää työaikaansa. Työajan lyhentämisen järjestelyissä ilmeni samankaltaisia ongelmia kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Esimerkiksi osittaisen hoitovapaan aikana työntekijän pitäisi suoriutua samoista työtehtävistä lyhyemmässä ajassa, pienemmällä palkalla. Myös tämän tutkimuksen mukaan esimiehillä on merkittävä rooli työn ja perheen yhdistämisen onnistumisessa.