Tilintarkastuksen riskimallin käyttö
Lampila, Jukka (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, vaikuttaako tilintarkastajan auktorisoinnin tyyppi, tilintarkastajan työkokemuksen määrä ja tilintarkastusyhteisön koko tilintarkastajan tekemiin riskiarviointeihin.
Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 100 suomalaiselle tilintarkastajalle. Kaikki tilintarkastajat olivat suorittaneet joko KHT- tai HTM –tutkinnon. Vastaajien tuli arvioida tilintarkastusriskin suuruutta neljässä tilanteessa. Kaksi tilannetta edusti korkeaa riskitasoa ja kaksi matalaa riskitasoa. Aineiston normaalisuutta tutkittiin Shapiro-Wilkin normaalisuustestillä. Testituloksien perusteella aineiston tutkimisessa päädyttiin käyttämään parametritonta Kruskal-Wallisin testiä. Aineiston testauksessa verrattiin tilintarkastajien riskimallin käyttöä tilintarkastusstandardien mukaiseen käyttöön.
Koko aineiston testauksessa ei tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu, joten hypoteesit koskien selittävien muuttujien vaikutusta riskiarviointeihin hylättiin. Aineiston testausta jatkettiin jakamalla aineisto selittävien muuttujien mukaisesti ryhmiin. Tilastollisesti merkitsevät erot havaittiin pääsääntöisesti korkealla riskitasolla. Tällöin todettiin, että paljon kokemusta omanneet sekä suuressa tilintarkastusyhteisössä työskennelleet tilintarkastajat painottivat kontrolliriskiä havaitsemisriskiä voimakkaammin.
Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 100 suomalaiselle tilintarkastajalle. Kaikki tilintarkastajat olivat suorittaneet joko KHT- tai HTM –tutkinnon. Vastaajien tuli arvioida tilintarkastusriskin suuruutta neljässä tilanteessa. Kaksi tilannetta edusti korkeaa riskitasoa ja kaksi matalaa riskitasoa. Aineiston normaalisuutta tutkittiin Shapiro-Wilkin normaalisuustestillä. Testituloksien perusteella aineiston tutkimisessa päädyttiin käyttämään parametritonta Kruskal-Wallisin testiä. Aineiston testauksessa verrattiin tilintarkastajien riskimallin käyttöä tilintarkastusstandardien mukaiseen käyttöön.
Koko aineiston testauksessa ei tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu, joten hypoteesit koskien selittävien muuttujien vaikutusta riskiarviointeihin hylättiin. Aineiston testausta jatkettiin jakamalla aineisto selittävien muuttujien mukaisesti ryhmiin. Tilastollisesti merkitsevät erot havaittiin pääsääntöisesti korkealla riskitasolla. Tällöin todettiin, että paljon kokemusta omanneet sekä suuressa tilintarkastusyhteisössä työskennelleet tilintarkastajat painottivat kontrolliriskiä havaitsemisriskiä voimakkaammin.