Yliopistostrategioiden muotoutuminen: tarkastelussa kolmen yliopiston yleis- ja kansainvälistymisstrategiat
Lammi, Katri (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Suomalaiset yliopistot ovat viime vuosikymmenen kuluessa laatineet oma-aloitteisesti tai pyynnöstä suuren määrän erilaisia strategia-asiakirjoja. Strategioillaan yliopistot pyrkivät hahmottamaan tulevaisuuttaan ja suuntaamaan vähiä resurssejaan mahdollisimman onnistuneesti. Yliopistoyhteisön akateeminen luonne asettaa suuria haasteita strategiatyölle, eivätkä kirjalliset lopputulokset, strategia-asiakirjat, olekaan välttämättä strategiateoreettisesti kovin esimerkillisiä.
Tutkimuksessa tarkastellaan strategista ajattelua yliopistoympäristössä, ja työn teoreettisen pohjan muodostavat strategisen ajattelun mallit, luokittelut ja teoriat. Teoreettinen tarkastelu ulotetaan myös strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä muutamiin strategioiden yhteydessä käytettäviin tunnetuimpiin analyysimenetelmiin. Teoreettisen osan tavoitteena on muodostaa strategiateoreettisesta keskustelusta viitekehys, jonka puitteissa yliopistojen strategia-ajattelua ja kirjallisia strategia-asiakirjoja voidaan arvioida. Teoreettisesta keskustelusta kootaan kriteeristö, jonka avulla voidaan määrittää käsitteellisesti strategia-asiakirjojen eri elementtejä ja strategisuuden astetta. Strategioiden elementtejä ovat muun muassa visiot, missio, strategiset tehtävänannot sekä varsinaiset strategiset linjaukset.
Strategioiden soveltamisympäristönä tarkastellaan julkista asiantuntijaorganisaatiota, yliopistoyhteisöä. Yliopisto on organisaationa mutkikas ja monitavoitteinen. Akateeminen yhteisö on byrokraattinen ja perinteisiin nojaava, mutta samalla myös innovatiivinen ja kriittinen huippuammattilaisten organisaatio, jonka johtaminen on hyvin haasteellista. Tieteen tekeminen vaatii luovuutta ja oivaltavuutta, ja täsmälleen samaa vaatii myös strateginen ajattelu. Vaikka strateginen ajattelu sopii ideana hyvin yliopistoihin, koko yliopiston johtaminen strategisesti tai strategioilla on kuitenkin hankalaa. Monitavoitteisuus yliopiston sisällä voi johtaa usein 'pienimmän yhteisen nimittäjän' strategioihin tai siihen, ettei strategioihin juurikaan sitouduta. Kun yliopistot ovat valtion rahoittamia ja kontrolloimia, niiden tosiasialliset mahdollisuudet tehdä rohkeita strategisia liikkeitä koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla ovat myös hyvin rajalliset.
Teoreettisen keskustelun ja yliopistoympäristön tarkastelun jälkeen tutkimuksessa luodaan katsaus kolmen maakuntayliopiston eli Lapin, Kuopion ja Vaasan yliopiston yleisstrategioihin ja kansainvälistymisstrategioihin. Yliopistot on valittu niiden koon, monitieteisyyden, asiakirjojen julkisuuden ja aineiston vertailtavuuden perusteella. Kirjallisista strategioista erotellaan erilaiset strategiset elementit, joiden perusteella asiakirjojen strategisuuden astetta arvioidaan. Tutkimuksen perusteella yliopistojen strategia-asiakirjoissa on runsaasti tärkeimpiä strategisia elementtejä, mutta myös paljon toivomisen varaa. Muutamien asiakirjojen kohdalla korkealentoisuus visionäärisyys eivät takaa sisällön strategisuutta, päinvastoin: hieman yllättäen ne strategia-asiakirjat, jotka kulkevat suunnitelman nimellä, osoittautuvat tällä aineistolla ja kriteeristöllä kaikkein strategisimmiksi asiakirjoiksi.
Tutkimuksessa tarkastellaan strategista ajattelua yliopistoympäristössä, ja työn teoreettisen pohjan muodostavat strategisen ajattelun mallit, luokittelut ja teoriat. Teoreettinen tarkastelu ulotetaan myös strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä muutamiin strategioiden yhteydessä käytettäviin tunnetuimpiin analyysimenetelmiin. Teoreettisen osan tavoitteena on muodostaa strategiateoreettisesta keskustelusta viitekehys, jonka puitteissa yliopistojen strategia-ajattelua ja kirjallisia strategia-asiakirjoja voidaan arvioida. Teoreettisesta keskustelusta kootaan kriteeristö, jonka avulla voidaan määrittää käsitteellisesti strategia-asiakirjojen eri elementtejä ja strategisuuden astetta. Strategioiden elementtejä ovat muun muassa visiot, missio, strategiset tehtävänannot sekä varsinaiset strategiset linjaukset.
Strategioiden soveltamisympäristönä tarkastellaan julkista asiantuntijaorganisaatiota, yliopistoyhteisöä. Yliopisto on organisaationa mutkikas ja monitavoitteinen. Akateeminen yhteisö on byrokraattinen ja perinteisiin nojaava, mutta samalla myös innovatiivinen ja kriittinen huippuammattilaisten organisaatio, jonka johtaminen on hyvin haasteellista. Tieteen tekeminen vaatii luovuutta ja oivaltavuutta, ja täsmälleen samaa vaatii myös strateginen ajattelu. Vaikka strateginen ajattelu sopii ideana hyvin yliopistoihin, koko yliopiston johtaminen strategisesti tai strategioilla on kuitenkin hankalaa. Monitavoitteisuus yliopiston sisällä voi johtaa usein 'pienimmän yhteisen nimittäjän' strategioihin tai siihen, ettei strategioihin juurikaan sitouduta. Kun yliopistot ovat valtion rahoittamia ja kontrolloimia, niiden tosiasialliset mahdollisuudet tehdä rohkeita strategisia liikkeitä koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla ovat myös hyvin rajalliset.
Teoreettisen keskustelun ja yliopistoympäristön tarkastelun jälkeen tutkimuksessa luodaan katsaus kolmen maakuntayliopiston eli Lapin, Kuopion ja Vaasan yliopiston yleisstrategioihin ja kansainvälistymisstrategioihin. Yliopistot on valittu niiden koon, monitieteisyyden, asiakirjojen julkisuuden ja aineiston vertailtavuuden perusteella. Kirjallisista strategioista erotellaan erilaiset strategiset elementit, joiden perusteella asiakirjojen strategisuuden astetta arvioidaan. Tutkimuksen perusteella yliopistojen strategia-asiakirjoissa on runsaasti tärkeimpiä strategisia elementtejä, mutta myös paljon toivomisen varaa. Muutamien asiakirjojen kohdalla korkealentoisuus visionäärisyys eivät takaa sisällön strategisuutta, päinvastoin: hieman yllättäen ne strategia-asiakirjat, jotka kulkevat suunnitelman nimellä, osoittautuvat tällä aineistolla ja kriteeristöllä kaikkein strategisimmiksi asiakirjoiksi.