KUVATAIDE MINUSSA, KUVATAIDE SINUSSA - Kuvataiteen kulutus elämäntyylin käytäntöinä
Laivo, Meri (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kuvataiteen kulutus rakentuu osaksi kulttuurin kulutuksellista elämäntyyliä. Näin määriteltynä elämäntyyli ymmärretään tutkielmassa yksilön harjoittamien kulttuurin kulutuksen käytäntöjen kokonaisuutena, jota käsitellään populaariin tai korkeakulttuuriin yksipuolisesti tai kaikkiruokaisesti painottuneena. Tutkielmaa ohjaa kuluttajakäyttäytymisen näkökulma.
Tutkimusongelmaa lähestytään rakentamalla teoreettinen viitekehysmalli, jossa sosiologi Pierre Bourdieun distinktioteorian tutkielman kannalta keskeinen anti yhdistetään kulttuurin ja kuvataiteen kulutuksen motiiveihin ja konkreettisiin käytäntöihin. Bourdieun ajattelussa kuvataiteen ja kulttuurin kulutus nähdään luokka-asemaa sekä muun muassa taiteellisesta kompetenssista ja esteettisestä dispositiosta muodostuvaa kulttuuripääomaa heijastavina käytäntöinä, joiden kokonaisuutta hän kutsuu elämäntyyliksi.
Empiriassa tarkastellaan kyselylomakkein kerätyssä 132 vastaajaa käsittävässä havaintoaineistossa ilmenevien kulttuurin ja kuvataiteen kulutuskäytäntöjen motiiveja, laaja-alaisuutta ja intensiteettiä. Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä käytetään pääkomponentti- ja klusterianalyysia, joiden avulla muodostetaan kuvataiteen ja kulttuurin kulutuksensa orientaatiossa toisistaan eroavia ryhmiä.
Aineistosta nousi esiin neljä kuvataiteen kulutuksen viitteellistä tyyliä: kuvataiteen satunnainen kulutus, itse tekemiseen ja populaarikulttuuriseen kuvataiteeseen suuntautuva kulutus, korkeakulttuurisen kuvataiteen kulutus ja kaikkiruokainen kuvataiteen kulutus. Tyylien väliltä löydettiin viittauksia kulttuuripääoman mukaan vaihtelevasta kulutuksen orientaatiosta. Lisäksi kulutuksen määrä näytti tutkimuksen mukaan vaihtelevan suhteessa yksilön sosiaaliseen asemaan.
Tutkimusongelmaa lähestytään rakentamalla teoreettinen viitekehysmalli, jossa sosiologi Pierre Bourdieun distinktioteorian tutkielman kannalta keskeinen anti yhdistetään kulttuurin ja kuvataiteen kulutuksen motiiveihin ja konkreettisiin käytäntöihin. Bourdieun ajattelussa kuvataiteen ja kulttuurin kulutus nähdään luokka-asemaa sekä muun muassa taiteellisesta kompetenssista ja esteettisestä dispositiosta muodostuvaa kulttuuripääomaa heijastavina käytäntöinä, joiden kokonaisuutta hän kutsuu elämäntyyliksi.
Empiriassa tarkastellaan kyselylomakkein kerätyssä 132 vastaajaa käsittävässä havaintoaineistossa ilmenevien kulttuurin ja kuvataiteen kulutuskäytäntöjen motiiveja, laaja-alaisuutta ja intensiteettiä. Tilastollisista monimuuttujamenetelmistä käytetään pääkomponentti- ja klusterianalyysia, joiden avulla muodostetaan kuvataiteen ja kulttuurin kulutuksensa orientaatiossa toisistaan eroavia ryhmiä.
Aineistosta nousi esiin neljä kuvataiteen kulutuksen viitteellistä tyyliä: kuvataiteen satunnainen kulutus, itse tekemiseen ja populaarikulttuuriseen kuvataiteeseen suuntautuva kulutus, korkeakulttuurisen kuvataiteen kulutus ja kaikkiruokainen kuvataiteen kulutus. Tyylien väliltä löydettiin viittauksia kulttuuripääoman mukaan vaihtelevasta kulutuksen orientaatiosta. Lisäksi kulutuksen määrä näytti tutkimuksen mukaan vaihtelevan suhteessa yksilön sosiaaliseen asemaan.