HENKILÖTIETOLAISTA LUOTTOTIETOLAKIIN Luottotietorekisterin hyödyntäminen
Laitinen, Jari-Heikki Juhani (2006)
2006
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan Henkilötietolakiin perustuvaa luottotietorekisterin käyttöä kuluttajien ja yritysten osalta. Tutkimuksessa selvitetään yritysten mahdollisuudet toimia oikein luotottaessaan asiakkaita. Yritysten omat ja ennakoivat toimet ovat perustana hyvälle ja toimivalle yritystoiminnalle ja luottotappioiden minimoimiselle.
Tutkimuksen alussa selvitetään luottotietorekisterin perusteet ja mitä 1990-luvun lama-aika opetti niin luotonantajille, kuluttajille sekä viranomaisille. Luottotietorekisterin pohjana on Henkilötietolaki ja siinä olevat viitekehykset henkilörekisterien pidolle annetuista määräyksistä. Laissa ovat keskeisiä asioita yksityiselämän suoja, yksityisyyden suojaa turvaavat perusoikeudet ja hyvän tietojenkäsittelyn kehittäminen.
Maksuhäiriömerkintä on erittäin tuskallinen kuluttajan kannalta. Hänen mahdollisuutensa niin sanottuun normaaliin elämään vaikeutuu. Se, että keskuudestamme löytyy niin paljon maksuhäiriöisiä, on osittain valtiovallan toimenpiteitten seurausta ja osittain tietysti myös kuluttajien omien toimien ansiota.
Tutkimuksen tuloksissa otetaan kantaa Suomen luottotietorekisterin hyviin ja huonoihin puoliin ja miten uuden Luottotietolain uskotaan muuttavan maksuhäiriömerkintäisten oikeudenmukaista ja tasapuolista suhtautumista. Tietosuojavaltuutetun tehtävät laajenevat tulevaisuudessa ja hän saa vielä enemmän oikeuksia valvoa eri rekisterinpitäjiä yhdessä rahoitustarkastusviraston kanssa.
Euroopan Unionin artiklat edesauttavat yhteisen talousalueemme henkilörekisterien yhteensovittamisessa. Tutkimuksessa sivutaan muutaman jäsenmaan toimia sekä luottotietorekisterin että henkilötietojen kannalta. Samalla pohditaan, mitä mahdollisuuksia Suomella olisi hyödyntää näiden maiden käytäntöjä omassa uudistuksessaan.
Tutkimuksen alussa selvitetään luottotietorekisterin perusteet ja mitä 1990-luvun lama-aika opetti niin luotonantajille, kuluttajille sekä viranomaisille. Luottotietorekisterin pohjana on Henkilötietolaki ja siinä olevat viitekehykset henkilörekisterien pidolle annetuista määräyksistä. Laissa ovat keskeisiä asioita yksityiselämän suoja, yksityisyyden suojaa turvaavat perusoikeudet ja hyvän tietojenkäsittelyn kehittäminen.
Maksuhäiriömerkintä on erittäin tuskallinen kuluttajan kannalta. Hänen mahdollisuutensa niin sanottuun normaaliin elämään vaikeutuu. Se, että keskuudestamme löytyy niin paljon maksuhäiriöisiä, on osittain valtiovallan toimenpiteitten seurausta ja osittain tietysti myös kuluttajien omien toimien ansiota.
Tutkimuksen tuloksissa otetaan kantaa Suomen luottotietorekisterin hyviin ja huonoihin puoliin ja miten uuden Luottotietolain uskotaan muuttavan maksuhäiriömerkintäisten oikeudenmukaista ja tasapuolista suhtautumista. Tietosuojavaltuutetun tehtävät laajenevat tulevaisuudessa ja hän saa vielä enemmän oikeuksia valvoa eri rekisterinpitäjiä yhdessä rahoitustarkastusviraston kanssa.
Euroopan Unionin artiklat edesauttavat yhteisen talousalueemme henkilörekisterien yhteensovittamisessa. Tutkimuksessa sivutaan muutaman jäsenmaan toimia sekä luottotietorekisterin että henkilötietojen kannalta. Samalla pohditaan, mitä mahdollisuuksia Suomella olisi hyödyntää näiden maiden käytäntöjä omassa uudistuksessaan.