Paikallisesti toimivan talletuspankin kannattavuuteen vaikuttavat tekijät 2000-luvun alussa
Lahtinen, Marjo (2009)
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli analysoida paikallisesti toimivien talletuspankkien kannatta-vuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa aihetta tarkasteltiin erityisesti pienten paikallispankkien näkökulmasta. Kannattavuuden mittareina käytettiin koko pääoman tuottoastetta (ROA) ja kulut/tuotot –suhdelukua (C/I). Kannattavuutta selittä-viksi muuttujiksi valikoitui aiempien tutkimusten pohjalta kuusi muuttujaa: pankin ko-ko, kasvuprosentti, palkkiotuottojen määrä sekä konttoriverkoston laajuus, pankin toi-mialueen asukasluku ja markkinoiden keskittyneisyys.
Tutkielman empiirinen aineisto koostui vuosina 2002–2004 toiminnassa olleista osuus-pankeista, joita oli yhteensä 288. Pankkien tilinpäätöstiedot saatiin Tilastokeskuksen julkaisusta Pankit pankkikohtaisesti. Muina tietolähteinä käytettiin Tilastokeskuksen julkaisua Väestörakenne ja väestömuutokset sekä Suomen Pankkiyhdistyksen julkaisua Pankkien toimipaikat. Tutkimusmenetelminä käytettiin Kolmogorov-Smirnovin testiä sekä regressioanalyysiä.
ROA:a selittivät tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan pankin koko ja sen toimialueen asukasluku. ROA oli sitä parempi, mitä suurempi pankki oli ja mitä vähemmän sen toi-mialueella asui ihmisiä. Pankin koon ja toimialueen asukasluvun havaittiin kuitenkin korreloivan voimakkaasti keskenään, joten tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. C/I-lukua selittivät koon ja asukasluvun lisäksi palkkiotuotot, keskittyneisyys sekä kont-toriverkoston laajuus. Palkkiotuottojen suuri määrä heikensi C/I-lukua, samoin jos pan-killa oli konttoreita enemmän kuin viisi. Pankkisektorin keskittyneisyys sen sijaan pa-ransi C/I-lukua: kannattavuus oli parempi silloin, kun pankilla oli monopoliasema toi-mialueellaan.
Regressiomallien selitysasteet jäivät melko alhaisiksi, eli tutkielmassa ei löydetty kuin murto-osa paikallisesti toimivan talletuspankin kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että pankkitoiminta on luonteeltaan edelleen pai-kallista erilaisten etäpalveluiden lisääntymisestä huolimatta. Lisäksi tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että pankkien tulisi löytää tasapaino palkkiotuotto-jen ja korkokatteeseen perustuvien tuottojen välille.
Tutkielman empiirinen aineisto koostui vuosina 2002–2004 toiminnassa olleista osuus-pankeista, joita oli yhteensä 288. Pankkien tilinpäätöstiedot saatiin Tilastokeskuksen julkaisusta Pankit pankkikohtaisesti. Muina tietolähteinä käytettiin Tilastokeskuksen julkaisua Väestörakenne ja väestömuutokset sekä Suomen Pankkiyhdistyksen julkaisua Pankkien toimipaikat. Tutkimusmenetelminä käytettiin Kolmogorov-Smirnovin testiä sekä regressioanalyysiä.
ROA:a selittivät tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan pankin koko ja sen toimialueen asukasluku. ROA oli sitä parempi, mitä suurempi pankki oli ja mitä vähemmän sen toi-mialueella asui ihmisiä. Pankin koon ja toimialueen asukasluvun havaittiin kuitenkin korreloivan voimakkaasti keskenään, joten tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. C/I-lukua selittivät koon ja asukasluvun lisäksi palkkiotuotot, keskittyneisyys sekä kont-toriverkoston laajuus. Palkkiotuottojen suuri määrä heikensi C/I-lukua, samoin jos pan-killa oli konttoreita enemmän kuin viisi. Pankkisektorin keskittyneisyys sen sijaan pa-ransi C/I-lukua: kannattavuus oli parempi silloin, kun pankilla oli monopoliasema toi-mialueellaan.
Regressiomallien selitysasteet jäivät melko alhaisiksi, eli tutkielmassa ei löydetty kuin murto-osa paikallisesti toimivan talletuspankin kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että pankkitoiminta on luonteeltaan edelleen pai-kallista erilaisten etäpalveluiden lisääntymisestä huolimatta. Lisäksi tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että pankkien tulisi löytää tasapaino palkkiotuotto-jen ja korkokatteeseen perustuvien tuottojen välille.