Viestintätyytyväisyyden tekijät. Hyvän organisaatioviestinnän ominaisuuksia.
Lahtinen, Marika (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä sisäiseen viestintään kuuluvat asiat vaikuttavat organisaation jäsenten viestintätyytyväisyyteen, sekä minkälaista viestintää organisaation jäsenet pitävät hyvänä viestintänä. Viestintätyytyväisyys on yksilön henkilökohtainen ja subjektiivinen mielipide, joka perustuu hänen havaitsemiinsa viestinnän ilmiöihin. Viestintätyytyväisyys ilmenee positiivisina tai negatiivisina viestinnän arvotuksina, ja siihen liittyy niin organisaation viestintäjärjestelmä, viestintäilmasto kuin viestintäkulttuurikin.
Kaksivaiheisessa tutkimuksessa käytettiin menetelminä kvantitatiivista viestintäkyselyä ja kvalitatiivista teemahaastattelua. Viestintäkyselyyn vastasi 145 henkilöä eli 20 % kohdeyrityksen henkilökunnasta, ja se tuki teemahaastatteluita, jotka olivat tutkimuksen pääaineisto. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää kohdeyrityksen työntekijää, joista kolme oli johtajia, kolme esimiehiä ja kolme työntekijöitä. Viestintäkyselyn vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja sen avointen kysymysten vastaukset myös sisällönanalyysin avulla. Teemahaastattelut analysoitiin myös sisällönanalyysia käyttäen. Haastattelut litteroitiin ja vastaukset pelkistettiin positiivisia ja negatiivisia arvotuksia sisältäviksi ilmauksiksi, joista muodostettiin luokkia.
Tutkimuksessa selvisi, että hyvän organisaatioviestinnän ominaisuuksia ovat selkeys, ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus ja yksinkertaisuus. Viestinnän on myös oltava avointa ja rehellistä, luotettavaa, todenperäistä sekä kohdennettua, vaikka toisaalta tiedon tulee välittyä kaikille. Viestintää ei saa tulla liikaa vaan sopivasti, sen tulee olla oikea-aikaista eikä tieto saisi tulla huhuina. Nämä ominaisuudet ovat samalla myös odotuksia, joita organisaation jäsenet asettavat viestinnälle. Viestinnälle asetetut odotukset vaikuttavat olennaisesti viestintätyytyväisyyteen. Viestintätyytyväisyyteen vaikuttavista tasoista on osastotasolla eniten vaikutusta. Ammattimaisen viestinnän merkitys on noussut yhtä tärkeäksi organisaatiotason ja henkilökohtaisen tason kanssa uusien sähköisten viestintäkanavien myötä.
Kaksivaiheisessa tutkimuksessa käytettiin menetelminä kvantitatiivista viestintäkyselyä ja kvalitatiivista teemahaastattelua. Viestintäkyselyyn vastasi 145 henkilöä eli 20 % kohdeyrityksen henkilökunnasta, ja se tuki teemahaastatteluita, jotka olivat tutkimuksen pääaineisto. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää kohdeyrityksen työntekijää, joista kolme oli johtajia, kolme esimiehiä ja kolme työntekijöitä. Viestintäkyselyn vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja sen avointen kysymysten vastaukset myös sisällönanalyysin avulla. Teemahaastattelut analysoitiin myös sisällönanalyysia käyttäen. Haastattelut litteroitiin ja vastaukset pelkistettiin positiivisia ja negatiivisia arvotuksia sisältäviksi ilmauksiksi, joista muodostettiin luokkia.
Tutkimuksessa selvisi, että hyvän organisaatioviestinnän ominaisuuksia ovat selkeys, ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus ja yksinkertaisuus. Viestinnän on myös oltava avointa ja rehellistä, luotettavaa, todenperäistä sekä kohdennettua, vaikka toisaalta tiedon tulee välittyä kaikille. Viestintää ei saa tulla liikaa vaan sopivasti, sen tulee olla oikea-aikaista eikä tieto saisi tulla huhuina. Nämä ominaisuudet ovat samalla myös odotuksia, joita organisaation jäsenet asettavat viestinnälle. Viestinnälle asetetut odotukset vaikuttavat olennaisesti viestintätyytyväisyyteen. Viestintätyytyväisyyteen vaikuttavista tasoista on osastotasolla eniten vaikutusta. Ammattimaisen viestinnän merkitys on noussut yhtä tärkeäksi organisaatiotason ja henkilökohtaisen tason kanssa uusien sähköisten viestintäkanavien myötä.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]