Bats Stab! Translators’ (in)visibility in Language-play Translations The Poisonwood Bible and its Finnish, Swedish and French Translations
Lahtinen, Maria (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kääntäjän näkyvyyttä kielileikkien käännöksissä. Tutkimukseni kohteena olivat englanninkieliset palindromit ja riimit, jotka toimivat Adah-nimisen kertojan persoonallisen kerrontatyylin tunnuspiirteinä Barbara Kingsolverin moniäänistä kerrontatyyliä edustavassa romaanissa The Poisonwood Bible sekä näiden kahden kielileikin käännökset romaanin suomenkielisessä, ruotsinkielisessä ja ranskankielisessä käännöksessä. Valitsin kohdekielet sen perusteella, että ne edustavat eri kieliryhmiä, suomen kieli jopa eri
kielikuntaa. Sanaleikit ovat erityisen kielisidonnaisia, joten oletin kielisukulaisuuden lähdekieli englannin ja kohdekielten ruotsin ja ranskan välillä mahdollisesti helpottavan kääntäjän tehtävää. Suomen kieltä on toisaalta pidetty “palindromien kielenä”, joten
samalla halusin tutkia väitteen paikkansapitävyyttä.
Palindromeissa ja riimeissä kielileikin muoto ja sisältö ovat yhdistyneinä siten, että kääntäjän on vaikea välittää molempia yhtäaikaisesti kohdetekstiin. Tämän vuoksi oletetin, että kääntäjän on useissa tapauksissa täytynyt valita siirtääkö hän kääntäessään lähtökielisen sanaleikin muodon vai sisällön kohdekieleen. Oletin kääntäjien kielellisen ja ammatillisen taustan johtavan hyvin erilaisten käännösstrategioiden käyttöön ja tätä
kautta kääntäjän näkyvyyden tason vaihteluun itse käännöksissä. Oletukseni osoittautui pääosin oikeaksi, sillä vaikka sekä suomenkieliset, ruotsinkieliset että ranskankieliset
kääntäjät olivat ainakin osittain näkyviä käännösratkaisuissaan, erot käännösstrategioiden välillä vaihtelivat huomattavasti. Tutkimuksen viitekehyksenä toimi Kaisa Koskisen kolmijako liittyen kääntäjän näkyvyyteen: kääntäjän näkyminen itse käännöksessä, kääntäjän näkyminen käännöksen rinnalla ja kääntäjien näkyvyys ja arvostus yhteiskunnassa.
kielikuntaa. Sanaleikit ovat erityisen kielisidonnaisia, joten oletin kielisukulaisuuden lähdekieli englannin ja kohdekielten ruotsin ja ranskan välillä mahdollisesti helpottavan kääntäjän tehtävää. Suomen kieltä on toisaalta pidetty “palindromien kielenä”, joten
samalla halusin tutkia väitteen paikkansapitävyyttä.
Palindromeissa ja riimeissä kielileikin muoto ja sisältö ovat yhdistyneinä siten, että kääntäjän on vaikea välittää molempia yhtäaikaisesti kohdetekstiin. Tämän vuoksi oletetin, että kääntäjän on useissa tapauksissa täytynyt valita siirtääkö hän kääntäessään lähtökielisen sanaleikin muodon vai sisällön kohdekieleen. Oletin kääntäjien kielellisen ja ammatillisen taustan johtavan hyvin erilaisten käännösstrategioiden käyttöön ja tätä
kautta kääntäjän näkyvyyden tason vaihteluun itse käännöksissä. Oletukseni osoittautui pääosin oikeaksi, sillä vaikka sekä suomenkieliset, ruotsinkieliset että ranskankieliset
kääntäjät olivat ainakin osittain näkyviä käännösratkaisuissaan, erot käännösstrategioiden välillä vaihtelivat huomattavasti. Tutkimuksen viitekehyksenä toimi Kaisa Koskisen kolmijako liittyen kääntäjän näkyvyyteen: kääntäjän näkyminen itse käännöksessä, kääntäjän näkyminen käännöksen rinnalla ja kääntäjien näkyvyys ja arvostus yhteiskunnassa.