Kuka irtisanotaan? Individuaaliperusteiden vaikutus taloudellisissa ja tuotannollisissa irtisanomisissa
Asikainen, Erja (2014)
Asikainen, Erja
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat ne henkilöön liittyvät syyt, jotka johtavat työntekijän suurempaan todennäköisyyteen tulla irtisanotuksi taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisten yhteydessä.
Tutkimus koostuu teoria- ja empiriaosuudesta. Teoriaosuudessa individuaaliperusteita tarkastellaan Työsopimuslain 7 luvun 2§:n määrittämien ei-asiallisina ja painavina irtisanomisperusteina pidettyjen tekijöiden avulla sekä sijoitetaan irtisanominen yrityksen muutosstrategia-kenttään, jossa käsiteltävänä ovat erilaiset henkilöstömäärän kutistamiskeinot. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen metodina puolistrukturoitua haastattelua. Tutkielmassa haastateltiin seitsemää henkilöä, jotka ovat olleet päättämässä yrityksissä irtisanomisista ja siitä, kuka mahdollisesti joutuu irtisanottavaksi.
Irtisanomisten taustalla vaikuttavat voimakkaasti yrityksen tulostavoitteet, kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen sekä kannattavuus. Näillä tekijöillä perustellaan irtisanomisia myös silloin kun yritys tekee hyvää tulosta, mutta varautuu tulevaisuuteen.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että irtisanomisissa vaikuttavat taloudellisten ja tuotannollisten syiden lisäksi myös henkilöön liittyvät syyt. Jollain tavalla ”hankalista työntekijöistä” pyritään eroon. Luottamuspula johtaa yksiselitteisesti irtisanomiseen. Parhaimmat suoriutujat välttävät irtisanomisen huolimatta heidän palkan suuruudesta. Heikommat suoriutujat ovat todennäköisimpiä irtisanottavia. Työntekijän työssäoloaika, sukupuoli ja koulutustausta vaikuttavat ennakoitua vähemmän. Työntekijän biologinen ikä on määräävä tekijä henkilön lähestyessä eläkkeelle siirtymisen mahdollisuutta. Tämän hetkinen ideaalityöntekijä on määriteltävissä henkilöksi, joka maksaa vähiten, on ammattitaitoinen, hänellä on oikea asenne työnantajaa kohtaan ja hän suoriutuu töistään keskimääräistä paremmin.
Tutkielmassa tarkastellaan myös sopimista työsuhteen päättämiseksi, koska sitä suositaan etenkin yritysten ylemmillä organisaatiotasoilla työskentelevien henkilöiden työsuhteen päättämiseksi irtisanomisen sijaan.
Tutkimus koostuu teoria- ja empiriaosuudesta. Teoriaosuudessa individuaaliperusteita tarkastellaan Työsopimuslain 7 luvun 2§:n määrittämien ei-asiallisina ja painavina irtisanomisperusteina pidettyjen tekijöiden avulla sekä sijoitetaan irtisanominen yrityksen muutosstrategia-kenttään, jossa käsiteltävänä ovat erilaiset henkilöstömäärän kutistamiskeinot. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen metodina puolistrukturoitua haastattelua. Tutkielmassa haastateltiin seitsemää henkilöä, jotka ovat olleet päättämässä yrityksissä irtisanomisista ja siitä, kuka mahdollisesti joutuu irtisanottavaksi.
Irtisanomisten taustalla vaikuttavat voimakkaasti yrityksen tulostavoitteet, kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen sekä kannattavuus. Näillä tekijöillä perustellaan irtisanomisia myös silloin kun yritys tekee hyvää tulosta, mutta varautuu tulevaisuuteen.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että irtisanomisissa vaikuttavat taloudellisten ja tuotannollisten syiden lisäksi myös henkilöön liittyvät syyt. Jollain tavalla ”hankalista työntekijöistä” pyritään eroon. Luottamuspula johtaa yksiselitteisesti irtisanomiseen. Parhaimmat suoriutujat välttävät irtisanomisen huolimatta heidän palkan suuruudesta. Heikommat suoriutujat ovat todennäköisimpiä irtisanottavia. Työntekijän työssäoloaika, sukupuoli ja koulutustausta vaikuttavat ennakoitua vähemmän. Työntekijän biologinen ikä on määräävä tekijä henkilön lähestyessä eläkkeelle siirtymisen mahdollisuutta. Tämän hetkinen ideaalityöntekijä on määriteltävissä henkilöksi, joka maksaa vähiten, on ammattitaitoinen, hänellä on oikea asenne työnantajaa kohtaan ja hän suoriutuu töistään keskimääräistä paremmin.
Tutkielmassa tarkastellaan myös sopimista työsuhteen päättämiseksi, koska sitä suositaan etenkin yritysten ylemmillä organisaatiotasoilla työskentelevien henkilöiden työsuhteen päättämiseksi irtisanomisen sijaan.