”Laulajatähti leikkeli kasvonsa piloille – katso karmeat kuvat”. Millainen verkkouutisotsikko saa klikkaamaan uutista Ampparit-com-verkkosivustolla?
Källi, Helene (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Uutiskilpailu on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Tämä on synnyttänyt uutiskeräimet, jotka eivät itse tuota otsikoita vaan keräävät ne muualta. Uutisotsikon merkitys korostuu verkossa, jossa se joutuu kilpailemaan huomiosta verkon muun sisällön kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen on kiinnostava uutisotsikko verkossa. Aineisto koostui Ampparit.com-uutiskeräinsivulta vuoden 2009 lopussa viikon ajalta kerätyistä uutisotsikoista. Ampparit-uutiskeräin kokoaa otsikot 173 lähteestä. Aineistossa oli yhteensä yli 9 000 otsikkoa, joista suosituimpia otsikoita eli eniten klikattuja oli 350.
Ensimmäiseksi tutkittiin sisällönerittelyn avulla, mitä aiheita suosituimmat otsikot käsittelevät, mistä mediasta ne ovat ja vaikuttaako otsikoiden ilmestymisajankohta niiden suosituimmuuteen. Suosituimpien otsikoiden aihepiirejä ja julkaisumedioita verrattiin kaikkien otsikoiden aiheisiin ja julkaisumedioihin. Viihdeuutisten otsikot olivat suurin ryhmä suosituimpien otsikoiden joukossa. Toiseksi selvitettiin suosi-tuimpien otsikoiden rakenne jaottelemalla ne syntaktis-semanttisiin otsikkotyyppeihin. Rakenteeltaan kiinnostavimmat verkkouutisotsikot olivat yhdistelmäotsikoita tai täydellisiä lauseita, joista niistä ei puutu mitään lauseenjäsentä. Kolmanneksi tutkittiin, miten verkkouutisotsikot noudattavat journalismin opaskirjojen mukaista ”hyvän otsikon” ohjetta. Kiinnostavimmat verkkouutisotsikot olivat kieli-opilliselta muodoltaan aktiivisia ja myönteisiä. Opaskirjojen opeista ne kuitenkin poikkesivat siinä, että niissä käytettiin paljon välimerkkejä ja jonkin verran lyhenteitä ja puhekieltä. Suosittujen otsikoiden rakenne ja tyyli saattoivat vaihdella otsikon aiheen mukaan.
Tulosten perusteella voidaan todeta tyypillisen kiinnostavan verkkouutisotsikon kuuluvan viihdeuutisiin ja koostuvan rakenteellisesti kahdesta eri osasta, joista toinen on puhuttelu. Otsikko on kieliopillisesti oikein, informatiivinen ja sen persoonamuotoinen verbi on muodoltaan aktiivinen ja myönteinen. Houkutellakseen lukijaa otsikossa voidaan käyttää puhekieltä, adjektiiveja, lyhenteitä tai välimerkkejä. Julkaisumedialla tai -ajalla ei ole kiinnostavuuden kannalta suurta merkitystä.
Ensimmäiseksi tutkittiin sisällönerittelyn avulla, mitä aiheita suosituimmat otsikot käsittelevät, mistä mediasta ne ovat ja vaikuttaako otsikoiden ilmestymisajankohta niiden suosituimmuuteen. Suosituimpien otsikoiden aihepiirejä ja julkaisumedioita verrattiin kaikkien otsikoiden aiheisiin ja julkaisumedioihin. Viihdeuutisten otsikot olivat suurin ryhmä suosituimpien otsikoiden joukossa. Toiseksi selvitettiin suosi-tuimpien otsikoiden rakenne jaottelemalla ne syntaktis-semanttisiin otsikkotyyppeihin. Rakenteeltaan kiinnostavimmat verkkouutisotsikot olivat yhdistelmäotsikoita tai täydellisiä lauseita, joista niistä ei puutu mitään lauseenjäsentä. Kolmanneksi tutkittiin, miten verkkouutisotsikot noudattavat journalismin opaskirjojen mukaista ”hyvän otsikon” ohjetta. Kiinnostavimmat verkkouutisotsikot olivat kieli-opilliselta muodoltaan aktiivisia ja myönteisiä. Opaskirjojen opeista ne kuitenkin poikkesivat siinä, että niissä käytettiin paljon välimerkkejä ja jonkin verran lyhenteitä ja puhekieltä. Suosittujen otsikoiden rakenne ja tyyli saattoivat vaihdella otsikon aiheen mukaan.
Tulosten perusteella voidaan todeta tyypillisen kiinnostavan verkkouutisotsikon kuuluvan viihdeuutisiin ja koostuvan rakenteellisesti kahdesta eri osasta, joista toinen on puhuttelu. Otsikko on kieliopillisesti oikein, informatiivinen ja sen persoonamuotoinen verbi on muodoltaan aktiivinen ja myönteinen. Houkutellakseen lukijaa otsikossa voidaan käyttää puhekieltä, adjektiiveja, lyhenteitä tai välimerkkejä. Julkaisumedialla tai -ajalla ei ole kiinnostavuuden kannalta suurta merkitystä.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]