"Isi on tässä" Kulttuurisen ja yhteiskunnallisen isyyden representaatio suomalaisissa naistenlehdissä
Kälkäjä, Anni (2011)
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä diskurssit tuottavat kulttuurisen ja yhteiskunnallisen isyyden representaatioita suomalaisissa naistenlehdissä ja millainen isyydestä tuotettu representaatio on. Representaation käsitteellä tarkoitetaan jonkin asian esittämistä tai uudelleen esittämistä. Diskursseilla tarkoitan niitä kielenkäyttötapoja, joita tietyistä asioista kirjoitettaessa käytetään. Tutkimusmenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tutkielman taustalla on ajatus kielestä toimintana siten, että kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta. Mediatekstit käsitän konstruktioiksi ja todellisuuden rakentajiksi, joten representaatiot isyydestä ovat osa todellisuutta ja samalla rakentavat sitä. Tutkimukseni taustalla on myös oletus siitä, että medialla on valta vaikuttaa ihmisten tietoon, uskomuksiin ja arvomaailmaan sekä sosiaaliseen identiteettiin. Mediat pystyvät vaikuttamaan sen avulla miten ne asiat esittävät, siihen, mitkä asiat ihmiset kokevat tärkeinä ja merkityksellisinä. Aineistoni koostuu isyydestä kertovista jutuista, jotka ovat ilmestyneet kesäkuun 2009 ja toukokuun 2010 välillä suomalaisissa naistenlehdissä. Tutkimani lehdet ovat Meidän Perhe, Kaksplus ja Kotivinkki.
Kulttuurisen isyyden diskursseja erottuu aineistostani kolme: hoivaisyyden diskurssi, toissijaisen isyyden diskurssi sekä heikentyvän isyyden diskurssi. Yhteiskunnallisen isyyden diskursseja erottuu aineistostani myös kolme, jotka ovat työllisyysdiskurssi, oikeudellinen diskurssi ja instituutioihin houkuteltava -diskurssi. Kulttuurisen isyyden diskursseista vallitsevammaksi nousi hoivaisyyden diskurssi, joka tuottaa representaatiota isästä jaettua vanhemmuutta toteuttavana ihanteellisena vanhempana. Yhteiskunnallisen isyyden diskursseista työllisyysdiskurssi esiintyy vallitsevassa asemassa ja representoi isän työn ja kodin yhteensovittamisen kanssa painiskelevana vanhempana.
Erilaisia sosiokulttuurisen käytännön näkökohtia tarkasteltaessa isyyden representaation muodostumiseen vaikuttavat lehden linja arvoineen, toimittajien valinnat, lukeva yleisö ja kaupallisuus eli tavoite voiton tuottamisesta, sekä laajemmin isyydessä tapahtuneet historialliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset. Nämä kaikki asiat vaikuttavat myös siihen, mikä diskurssi saa valta-aseman toisiin nähden, rakentaen samalla osaltaan sosiaalista todellisuutta.
Kulttuurisen isyyden diskursseja erottuu aineistostani kolme: hoivaisyyden diskurssi, toissijaisen isyyden diskurssi sekä heikentyvän isyyden diskurssi. Yhteiskunnallisen isyyden diskursseja erottuu aineistostani myös kolme, jotka ovat työllisyysdiskurssi, oikeudellinen diskurssi ja instituutioihin houkuteltava -diskurssi. Kulttuurisen isyyden diskursseista vallitsevammaksi nousi hoivaisyyden diskurssi, joka tuottaa representaatiota isästä jaettua vanhemmuutta toteuttavana ihanteellisena vanhempana. Yhteiskunnallisen isyyden diskursseista työllisyysdiskurssi esiintyy vallitsevassa asemassa ja representoi isän työn ja kodin yhteensovittamisen kanssa painiskelevana vanhempana.
Erilaisia sosiokulttuurisen käytännön näkökohtia tarkasteltaessa isyyden representaation muodostumiseen vaikuttavat lehden linja arvoineen, toimittajien valinnat, lukeva yleisö ja kaupallisuus eli tavoite voiton tuottamisesta, sekä laajemmin isyydessä tapahtuneet historialliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset. Nämä kaikki asiat vaikuttavat myös siihen, mikä diskurssi saa valta-aseman toisiin nähden, rakentaen samalla osaltaan sosiaalista todellisuutta.