Törkyvaari vai ulkoministeri Kanerva? Ihmisten luokittelu, luonnehdinta ja nimeäminen Ilta-Sanomien lööpeissä
Käkelä, Niina (2008)
Käkelä, Niina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on Ilta-Sanomien (IS) lööppien otsikoissa esiintyvien henkilöiden kategorisointi, nimeäminen ja luonnehdinta. Aineisto koostuu lööpeistä ajanjaksolta 30.4.2007–1.5.2008. Lööppejä on yhteensä 299 ja otsikoita 723 kappaletta.
Tutkimus on kvalitatiivista, ja sen tavoitteena on selvittää kriittisen lingvistiikan keinoin,millaisin kielellisin valinnoin eri kategorioiden (vaikuttajat, viihdeihmiset, tosi-tvtähdet,kuninkaalliset, urheilijat, rikolliset, uhrit) ihmisiä nimetään ja luonnehditaan. Analyysin kohteena ovat sekä henkilöihin suoraan viittaavat ilmaukset että heitä luonnehtivatilmaukset, kuten erilaiset attribuutit.
Naisten ja miesten nimeämisen välisiä eroja tutkittaessa apuna ovat feministisen kielentutkimuksentyökalut, joiden avulla analysoidaan, millaisia käsityksiä erilaiset nimitykset ilmaisevat ja tuottavat sukupuolesta. Kieli on nimeämisen ja luokittelun väline, ja sillä on myös tiettyjä yhteiskunnallisia seurauksia. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida,millaisen kuvan lööppiotsikot välittävät eri kategorioiden ihmisistä; milloin ja miksi heitä arvotetaan joko negatiivisesti, positiivisesti tai neutraalisti ja muuttuuko luonnehdinta esimerkiksi etäisestä tuttavalliseksi ajan kuluessa. Journalistiset työkalut ovat apuna analysoitaessa iltapäivälehdeksi luokiteltavan IS:n toimituksellista ideologiaa,ja millaisten uutiskriteerien ja uutiskynnysten läpi ihmiset pääsevät/joutuvat lööppiotsikoihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että (mies)vaikuttajia (poliitikot, liikemiehet jne.) nimetään viihteellisissäkin uutissisällöissä kunnioittavammin kuin minkään muun kategorian ihmisiä. Viihdeihmisiin (missit, juontajat, laulajat jne.) ja tosi-tv-tähtiin (Idols- ja BigBrother -kilpailijat jne.) viitataan kaikkein tuttavallisimmin, rikollisiin kaikkein etäisimmin. Merkittävä yleistettävä tutkimustulos tutkielmassa on se, että naisia nimetään lähes poikkeuksetta miehiä tuttavallisemmin jopa saman otsikon sisällä, jokaisessa seitsemässä kategoriassa.
Tutkimus on kvalitatiivista, ja sen tavoitteena on selvittää kriittisen lingvistiikan keinoin,millaisin kielellisin valinnoin eri kategorioiden (vaikuttajat, viihdeihmiset, tosi-tvtähdet,kuninkaalliset, urheilijat, rikolliset, uhrit) ihmisiä nimetään ja luonnehditaan. Analyysin kohteena ovat sekä henkilöihin suoraan viittaavat ilmaukset että heitä luonnehtivatilmaukset, kuten erilaiset attribuutit.
Naisten ja miesten nimeämisen välisiä eroja tutkittaessa apuna ovat feministisen kielentutkimuksentyökalut, joiden avulla analysoidaan, millaisia käsityksiä erilaiset nimitykset ilmaisevat ja tuottavat sukupuolesta. Kieli on nimeämisen ja luokittelun väline, ja sillä on myös tiettyjä yhteiskunnallisia seurauksia. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida,millaisen kuvan lööppiotsikot välittävät eri kategorioiden ihmisistä; milloin ja miksi heitä arvotetaan joko negatiivisesti, positiivisesti tai neutraalisti ja muuttuuko luonnehdinta esimerkiksi etäisestä tuttavalliseksi ajan kuluessa. Journalistiset työkalut ovat apuna analysoitaessa iltapäivälehdeksi luokiteltavan IS:n toimituksellista ideologiaa,ja millaisten uutiskriteerien ja uutiskynnysten läpi ihmiset pääsevät/joutuvat lööppiotsikoihin.
Tutkimustulokset osoittavat, että (mies)vaikuttajia (poliitikot, liikemiehet jne.) nimetään viihteellisissäkin uutissisällöissä kunnioittavammin kuin minkään muun kategorian ihmisiä. Viihdeihmisiin (missit, juontajat, laulajat jne.) ja tosi-tv-tähtiin (Idols- ja BigBrother -kilpailijat jne.) viitataan kaikkein tuttavallisimmin, rikollisiin kaikkein etäisimmin. Merkittävä yleistettävä tutkimustulos tutkielmassa on se, että naisia nimetään lähes poikkeuksetta miehiä tuttavallisemmin jopa saman otsikon sisällä, jokaisessa seitsemässä kategoriassa.