Johdon ohjausjärjestelmät strategisten muutosten apuna konserniyrityksen eri ohjaustasoilla - Case: Eräs teknologiateollisuuden alan yritys
Käkelä, Marjo-Riia (2014)
Käkelä, Marjo-Riia
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja yritysten täytyy pystyä mukauttamaan strategioitaan vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. Tästä syystä tutkimuksessa tutkittiin, miten johdon ohjausjärjestelmät voisivat tukea yhä paremmin yritysten strategioiden muodostamista ja toteuttamista. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida millainen yhteys konsernistrategialla ja konsernijohdon ohjaustyylillä on johdon ohjausjärjestelmien käyttöön konserniyrityksen eri ohjaustasoilla toimintaympäristön muuttuessa sekä selvittää onko konsernijohdon mahdollista tuottaa lisäarvoa liiketoimintayksiköille erilaisten suunnittelu- ja valvontajärjestelmien avulla.
Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena teknologiateollisuuden alalla toimivassa kohdeyrityksessä. Tutkimuksessa analysoitiin ohjausjärjestelmien käyttöä strategisen ohjauksen apuna Simonsin (1994) ohjausjärjestelmien luokittelun viitekehyksen avulla. Konsernijohdon strategista ohjaustyyliä analysoitiin Gooldin ja Campbellin (1987) strategisten ohjaustyylien näkökulmasta ja konsernijohdon ohjaustyylin yhteyksiä kohdeyrityksen eri ohjaustasojen ohjausjärjestelmiin tutkittiin Gooldin, Campbellin ja Alexanderin (1994) kehittämän parenting-teorian avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ohjausjärjestelmiä voidaan käyttää ohjausvälineenä eri tavoin eri ohjaustasoilla, joka tuki Simonsin (1994) ja Virtasen (2005) tutkimustuloksia. Konsernin yhteisten ohjausjärjestelmien ei kuitenkaan koettu palvelevan kaikkien liiketoiminta-alueiden informaatiotarpeita täysin. Johtopäätös oli yhdenmukainen Virtasen (2005) tutkimustulosten kanssa. Tutkimuksen tulokset myös osoittivat, että konsernin arvonluontimahdollisuudet ovat sidoksissa tietyntyyppiseen liiketoimintaan ja toimiakseen menestyksellisesti on konsernijohdon sovellettava samaa ohjaustyyliä ja erityisosaamista koko portfolioonsa. Tutkimuksen johtopäätös tuki Gooldin ja Gampbellin (1987) sekä Gooldin ym. (1994) tuloksia, sen sijaan havainto oli ristiriidassa Nilssonin (2000) ja Virtasen (2005) tutkimustulosten kanssa.
Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena teknologiateollisuuden alalla toimivassa kohdeyrityksessä. Tutkimuksessa analysoitiin ohjausjärjestelmien käyttöä strategisen ohjauksen apuna Simonsin (1994) ohjausjärjestelmien luokittelun viitekehyksen avulla. Konsernijohdon strategista ohjaustyyliä analysoitiin Gooldin ja Campbellin (1987) strategisten ohjaustyylien näkökulmasta ja konsernijohdon ohjaustyylin yhteyksiä kohdeyrityksen eri ohjaustasojen ohjausjärjestelmiin tutkittiin Gooldin, Campbellin ja Alexanderin (1994) kehittämän parenting-teorian avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ohjausjärjestelmiä voidaan käyttää ohjausvälineenä eri tavoin eri ohjaustasoilla, joka tuki Simonsin (1994) ja Virtasen (2005) tutkimustuloksia. Konsernin yhteisten ohjausjärjestelmien ei kuitenkaan koettu palvelevan kaikkien liiketoiminta-alueiden informaatiotarpeita täysin. Johtopäätös oli yhdenmukainen Virtasen (2005) tutkimustulosten kanssa. Tutkimuksen tulokset myös osoittivat, että konsernin arvonluontimahdollisuudet ovat sidoksissa tietyntyyppiseen liiketoimintaan ja toimiakseen menestyksellisesti on konsernijohdon sovellettava samaa ohjaustyyliä ja erityisosaamista koko portfolioonsa. Tutkimuksen johtopäätös tuki Gooldin ja Gampbellin (1987) sekä Gooldin ym. (1994) tuloksia, sen sijaan havainto oli ristiriidassa Nilssonin (2000) ja Virtasen (2005) tutkimustulosten kanssa.