Argumentaatio Ajankohtaisen kakkosen Homoillassa
Kytömäki, Katja (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena oli 12.10.2010 homoseksuaalien oikeus avioliittoon ja adoptioon sekä homosyrjintä. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia retorisia keinoja ko. ohjelman keskustelijat käyttävät argumentoinnissaan. Lähtökohtana on, että kaikki viestintä on argumentatiivista, ja toisaalta se, että televisio-studio ympäristönä vaikuttaa keskustelun kulkuun. Toisin kuin arkielämän väittely- tai argumentaatiotilanteissa, televisiokeskustelun tarkoituksena ei ole vakuuttaa kanssakeskustelijoita vaan kotiyleisö. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että kotiyleisö ei voi antaa palautetta ohjelman aikana – sitä saa ainoastaan kanssakeskustelijoilta.
Teoriaosuudessa keskitytään argumentaation rakentumiseen erityisesti erilaisten tausta-oletusten ja perusteluiden kautta. Teoriapohja on lainattu Chaїm Perelmanilta ja Lucie Olbrechts-Tytecalta, joskin vaikutteita on otettu aina Aristoteleen ajatuksista asti. Teoriassa otetaan huomioon myös televisiokeskustelun erikoisluonne verrattuna arkipuheeseen, sekä kerrotaan Ajankohtaisen kakkosen teemailtojen suunnittelusta ja rakenteesta. Tässä osuudessa apuna on Pirkko Nuolijärven ja Liisa Tiittulan tutkimukset televisio-keskusteluiden erityispiirteistä.
Tutkielmassa tulee ilmi, että keskustelijat käyttävät argumentoidessaan yleensä järkeen vetoavia perusteluita: auktoriteetteja, vertauksia, rinnastuksia ja esimerkkitapauksia. Keskustelun aiheesta ja vieraiden taustoista johtuen auktoriteetteina pidetään eniten Raamattua, Jumalaa tai kirkon lakeja tai sääntöjä. Näiden arvojen vastapainona vedotaan esimerkiksi tasa-arvoon. Vertaillessa tai rinnastaessa pyritään vahvistamaan esitetyn väitteen tehoa esimerkiksi ennakkotapausten avulla. Esimerkeillä on argumentaatiossa sama tehtävä kuin vertauksilla ja rinnastuksilla. Järkeen vetoavien perusteiden ollessa vahvimmin esillä, tunteisiin vetoamista pääsääntöisesti vältetään ja yksilön tunteiden tasolle siirtyvä keskustelu palautetaan nopeasti takaisin yhteiskunnalliselle tasolle. Jos keskustelija vetoaa tunteisiin, väite hyväksytään ainoastaan silloin, jos argumentissa käytetään myös muita keinoja.
Teoriaosuudessa keskitytään argumentaation rakentumiseen erityisesti erilaisten tausta-oletusten ja perusteluiden kautta. Teoriapohja on lainattu Chaїm Perelmanilta ja Lucie Olbrechts-Tytecalta, joskin vaikutteita on otettu aina Aristoteleen ajatuksista asti. Teoriassa otetaan huomioon myös televisiokeskustelun erikoisluonne verrattuna arkipuheeseen, sekä kerrotaan Ajankohtaisen kakkosen teemailtojen suunnittelusta ja rakenteesta. Tässä osuudessa apuna on Pirkko Nuolijärven ja Liisa Tiittulan tutkimukset televisio-keskusteluiden erityispiirteistä.
Tutkielmassa tulee ilmi, että keskustelijat käyttävät argumentoidessaan yleensä järkeen vetoavia perusteluita: auktoriteetteja, vertauksia, rinnastuksia ja esimerkkitapauksia. Keskustelun aiheesta ja vieraiden taustoista johtuen auktoriteetteina pidetään eniten Raamattua, Jumalaa tai kirkon lakeja tai sääntöjä. Näiden arvojen vastapainona vedotaan esimerkiksi tasa-arvoon. Vertaillessa tai rinnastaessa pyritään vahvistamaan esitetyn väitteen tehoa esimerkiksi ennakkotapausten avulla. Esimerkeillä on argumentaatiossa sama tehtävä kuin vertauksilla ja rinnastuksilla. Järkeen vetoavien perusteiden ollessa vahvimmin esillä, tunteisiin vetoamista pääsääntöisesti vältetään ja yksilön tunteiden tasolle siirtyvä keskustelu palautetaan nopeasti takaisin yhteiskunnalliselle tasolle. Jos keskustelija vetoaa tunteisiin, väite hyväksytään ainoastaan silloin, jos argumentissa käytetään myös muita keinoja.