Muotoilun havainnoinnin mittaaminen
Kyrönlahti, Hannele (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Vielä ei tarkkaan tiedetä miten kuluttajat reagoivat muotoiluun ja havainnoivat muotoilua. Koska muotoilu on tärkeä päätöstekijä tuotevalinnassa, on erittäin tärkeää tarkastella kuinka kuluttajat havainnoivat muotoilua ja sen elementtejä. Tutkimuksen tarkoituksena onkin kehittää muotoilijoiden tarpeisiin toimiva mittaristo, joka paljastaa kuinka ihmiset havainnoivat ja kategorisoivat muotoilua. Kun kuluttajat havainnoivat muotoilua, havainnoivat he tiettyjä tuotteen fyysisiä ominaisuuksia, jotka muodostuvat muotoilun elementeistä (linjat, tasot, muodot ja pinnan ominaisuudet) ja periaatteista (kokonaisuus, vaihtelevuus, tasapaino ja suhde). Tuotteen ominaisuudet yhdistyvät puolestaan tiedostamisen kautta kuluttajan havaitsemiksi tuoteominaisuuksiksi.
Tutkimus jakaantui haastattelu- ja kyselyosuuteen. Haastatteluiden tehtävänä oli paljastaa mitä kuluttajat havainnoivat ja millä kriteereillä he kategorisoivat muotoiltuja tuotteita. Kyselyosuus perustui kehitettyyn mittaristoon. Mittaristo muodostui horisontaalisesta ulottuvuudesta (havaitut muotoilun ominaisuudet), jonka tehtävänä oli paljastaa pitääkö kuluttaja tuotetta ja sen ominaisuuksia hyvinä/huonoina ja mitkä muotoilun ominaisuudet tekevät tuotteesta hyvän/huonon sekä vertikaalisesta ulottuvuudesta (Aida –malli), jonka oli paljastettava haluaako kuluttaja lopulta tuotteen.
Tutkimuksesta selvisi, että hyvällä tuotteella oli houkutteleva ulkonäkö, se toi vastaajalle lisäarvoa ja oli tyylikäs. Lisäksi havaittiin, että kuluttajan havainnoimat muotoilun ominaisuudet johtuivat muotoilun eri elementeistä. Horisontaalinen ulottuvuus todettiin kohtalaisen toimivaksi, sillä ominaisuuksien välille syntyi eroavaisuuksia ja se pystyi kertomaan pitikö kuluttaja tuotetta hyvänä vai huonona. Ei kuitenkaan riitä, että kuluttaja pitää tuotetta hyvänä, van hänen on myös haluttava se. Vertikaalisen ulottuvuuden avulla pystyttiin mittaamaan siirtääkö tuote ja sen muotoilu merkityksensä Aida –mallin eri hierarkiatasoille aina tuotteen haluamiseen asti. Mittariston avulla pystyttiin toteamaan, mikä tuote menestyy markkinoilla (hyvä ja haluttava), mikä ei menesty (huono ja ei haluttava), mikä on keskinkertainen (menettelevä ja ehkä haluttava) ja mikä vaatii parannuksia (hyvä, mutta ei haluttava). Mittariston todettiin toimivan kohtalaisen hyvin.
Tutkimus jakaantui haastattelu- ja kyselyosuuteen. Haastatteluiden tehtävänä oli paljastaa mitä kuluttajat havainnoivat ja millä kriteereillä he kategorisoivat muotoiltuja tuotteita. Kyselyosuus perustui kehitettyyn mittaristoon. Mittaristo muodostui horisontaalisesta ulottuvuudesta (havaitut muotoilun ominaisuudet), jonka tehtävänä oli paljastaa pitääkö kuluttaja tuotetta ja sen ominaisuuksia hyvinä/huonoina ja mitkä muotoilun ominaisuudet tekevät tuotteesta hyvän/huonon sekä vertikaalisesta ulottuvuudesta (Aida –malli), jonka oli paljastettava haluaako kuluttaja lopulta tuotteen.
Tutkimuksesta selvisi, että hyvällä tuotteella oli houkutteleva ulkonäkö, se toi vastaajalle lisäarvoa ja oli tyylikäs. Lisäksi havaittiin, että kuluttajan havainnoimat muotoilun ominaisuudet johtuivat muotoilun eri elementeistä. Horisontaalinen ulottuvuus todettiin kohtalaisen toimivaksi, sillä ominaisuuksien välille syntyi eroavaisuuksia ja se pystyi kertomaan pitikö kuluttaja tuotetta hyvänä vai huonona. Ei kuitenkaan riitä, että kuluttaja pitää tuotetta hyvänä, van hänen on myös haluttava se. Vertikaalisen ulottuvuuden avulla pystyttiin mittaamaan siirtääkö tuote ja sen muotoilu merkityksensä Aida –mallin eri hierarkiatasoille aina tuotteen haluamiseen asti. Mittariston avulla pystyttiin toteamaan, mikä tuote menestyy markkinoilla (hyvä ja haluttava), mikä ei menesty (huono ja ei haluttava), mikä on keskinkertainen (menettelevä ja ehkä haluttava) ja mikä vaatii parannuksia (hyvä, mutta ei haluttava). Mittariston todettiin toimivan kohtalaisen hyvin.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]