Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

”Sitten ku se meni nukkumaan sen korvasta kuului kling”. Referenssi 4–6-vuotiaiden lasten kertomuksissa

Kupari, Elina (2008)

 
Katso/Avaa
osuva_2913.pdf (332.9Kb)
Lataukset: 

Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Kupari, Elina
2008
Näytä kaikki kuvailutiedot

Kuvaus

Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee 4–6-vuotiaiden lasten kerronnassa esiintyvää referenssiä. Tutkimusaineistona on 45 sadutusmenetelmällä tallennettua lasten kertomusta. Tavoitteena on lingvistisen tekstianalyysin avulla tutkia, miten lapset esittelevät tekstissä esiintyviä referenttejä ja miten tekstiin luodaan sidoksisuutta anaforisten viittausten avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on teksti- ja psykolingvistinen. Analyysi perustuu systeemis-funktionaalisen kielioppiin, jonka mukaisesti tutkimus kohdistuu kielen tekstuaaliseen metafunktioon eli tapaan luoda yhtenäisiä tekstejä.

Referenttejä nimetään lasten kertomuksissa enimmäkseen yleisnimillä. Kertomusten informaatiorakenne on sellainen, että uudet referentit esitellään yleensä lauseen reema-osassa. Tarkoitteen uutuutta tekstissä voi ilmaista myös jokin epämääräinen tarkenne. Osa lasten teksteistä sisältää jonkin verran myös presupponoitua tietoa, ja etenkään nuorimmat lapset eivät välttämättä esittele tekstin referenttejä. Nuorimmilla lapsilla referenssi on usein myös deiktistä. Tekstien tilannesidonnaisuus vähenee iän myötä.

Lapset käyttävät viittaamiseen enimmäkseen substantiivilausekkeen toistoa tai muunneltua toistoa ja pronomineja, jonkin verran myös nolla-anaforaa eli ellipsiä. Pronominien ja ellipsin käytössä lapsilla on jonkin verran ongelmia. Referenssi ei välttämättä ole tekstuaalista vaan se voi olla ajatusviitteistä. Tyypillisesti lapset käyttävät pronomineja liikaa, jolloin niiden sidosketjut voivat mennä sekaisin. Näyttää siltä, että ainakin osa viisi- ja kuusivuotiaista lapsista tiedostaa referenssiin liittyvät ongelmat, ja he pyrkivät ilmaisemaan viittaussuhteita selkeämmin. Esimerkiksi monet kuusivuotiaat jäsentävät tekstinsä niin, että pronominilla viitataan pelkästään teemasubjektina olevaan päähenkilöön. Etenkin pronominien käytössä on tutkimuksen perusteella havaittavissa kehitystä kuuteen ikävuoteen mennessä.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus) [3298]
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

TekijäNimekeAsiasanaYksikkö / TiedekuntaOppiaineJulkaisuaikaKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste