LÖYHÄSIDOKSISUUS URHEILUAKATEMIOIDEN OHJAUKSEN HAASTEENA: Pohdintoja eri ohjausmallien eduista ja haitoista
Kuorikoski, Tero (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Urheiluakatemian tavoite on auttaa urheilijaa yhdistämään opiskelu ja urheilu siten, että molemmilta kentiltä saavutetaan menestystä. Opiskelevan urheilijan tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen on urheiluakatemioiden kiistaton perustehtävä. Urheiluakatemioiden synnyn taustalla oli juuri opiskelevan urheilijan tarve. Sysäys toiminnalle lähti paikallisilta toimijoilta ja syntyprosessi tapahtui valtakunnallisesta näkökulmasta Bottom-Up periaatteella, mikä on hyvä osoitus siitä, etteivät kaikki uudet toimintamallit kumpua järjestelmän huipulta. Juuri omaleimaisen syntyprosessin vuoksi urheiluakatemioiden valtakunnallinen ohjaus on ollut haastavaa.
Urheiluakatemioiden synnyn ohella, niiden kehitys ja paikka urheilun kentässä ovat kiinnostuksen kohteena, unohtamatta vastauksen etsimista siihen, mikä urheiluakatemia oikeasti on. Vasta hiljan ja omalaatuisen kehitysprosessin kautta urheilun ja opiskelun kenttään syntyneet urheiluakatemiat ovat hyvä kohde klassiseen hallintotieteelliseen ohjausproblematiikan tarkasteluun. Irrallista ja itseohjautuvuuden periaatteille rakentunutta tutkimuskohdetta kuvaan löyhäsidoksisuusteorian avulla. Omaleimaisuus ja vastuullisuus ovat joustavuuden ja muutosherkkyyden ohella löyhyyttä selittävät muuttujat. Ohjauksen yleisen määrittelyn lisäksi käsittelyssä ovat ohjausmuodot. Hahmottelen ohjauksellisia äärilaitoja päätyen kolmeen erilaiseen ohjausmalliin. Metodit tutkimuskohteen tarkastessa ovat moninaiset. Pyrin syventämään kuvaa vähän tutkituista urheiluakatemioista dokumentti- ja kirjallisuusaineiston analyysin, kyselyiden ja haastatteluiden sekä osallistuvan havainnoinnin ja oman tulkinnan kautta. Useamman metodin yhdistäminen tähtää informaatioarvon kasvattamiseen.
Jos ohjauksessa ei huomioita organisaation omalaatuista ja löyhäsidoksista luonnetta, ohjauksen vaikutus ei ole paras mahdollinen. Urheiluakatemioiden ulkoinen ympäristö on hajanainen ja monet eri toimintatavat voivat tuottaa niissä hyvän lopputuloksen. Yksityiskohtaisten ohjausimpulssien ohjausvoima on heikko urheiluakatemioiden orgaaneita rakenteita kohtaan. Ohjauksen tulisi olla paikalliset erityispiirteet huomioivaa ja akatemioiden luonteesta johtuen väljää. Ohjauksessa on pyrittävä myös selkeyteen sikäli kuin se kompleksisessa ympäristössä on mahdollista. Tarkasteltaessa nykyisen valtakunnallisen ohjauksen suuntaa, ei voi täysin yhtyä ajatukseen siitä, että suomalaisessa urheilujärjestelmässä oltaisiin aidosti siirtymässä omaehtoisen toiminnan ja itseohjautuvuuden aikaan. Ainakin siirtymävaiheessa, eli urheiluakatemioiden hakiessa paikkaansa urheilun ja opiskelun kentässä, ilmenee halua yhteisiin linjoihin.
Urheiluakatemioihin kohdistuu suuri määrä ohjausimpulsseja eri tahoilta, jolloin ohjaavan tahon on sopeutettava omat intressinsä yhteisiä tavoitteita vastaaviksi. Eri toimijoille urheiluakatemiat näyttäytyvät hyvin erilaisina. Ottaen huomioon hajanaisen ympäristön, uskon ohjausjärjestelmässä tulevaisuudessa päädyttävän sovelletun ohjauksen malliin, joka parhaiten mahdollistaa kaikkien toimijoiden äänen kuulumisen. Urheiluakatemiat ovat edellä kävijöitä urheilijan elämänhallinnan kysymyksissä ja kokonaisvaltaisessa valmennuksessa. Saavuttaakseen paikkansa suomalaisen urheilujärjestelmän keulakuvana, on niiden ymmärrettävä, että omaleimainen ympäristö vaatii uudenlaista ohjausajattelua.
Urheiluakatemioiden synnyn ohella, niiden kehitys ja paikka urheilun kentässä ovat kiinnostuksen kohteena, unohtamatta vastauksen etsimista siihen, mikä urheiluakatemia oikeasti on. Vasta hiljan ja omalaatuisen kehitysprosessin kautta urheilun ja opiskelun kenttään syntyneet urheiluakatemiat ovat hyvä kohde klassiseen hallintotieteelliseen ohjausproblematiikan tarkasteluun. Irrallista ja itseohjautuvuuden periaatteille rakentunutta tutkimuskohdetta kuvaan löyhäsidoksisuusteorian avulla. Omaleimaisuus ja vastuullisuus ovat joustavuuden ja muutosherkkyyden ohella löyhyyttä selittävät muuttujat. Ohjauksen yleisen määrittelyn lisäksi käsittelyssä ovat ohjausmuodot. Hahmottelen ohjauksellisia äärilaitoja päätyen kolmeen erilaiseen ohjausmalliin. Metodit tutkimuskohteen tarkastessa ovat moninaiset. Pyrin syventämään kuvaa vähän tutkituista urheiluakatemioista dokumentti- ja kirjallisuusaineiston analyysin, kyselyiden ja haastatteluiden sekä osallistuvan havainnoinnin ja oman tulkinnan kautta. Useamman metodin yhdistäminen tähtää informaatioarvon kasvattamiseen.
Jos ohjauksessa ei huomioita organisaation omalaatuista ja löyhäsidoksista luonnetta, ohjauksen vaikutus ei ole paras mahdollinen. Urheiluakatemioiden ulkoinen ympäristö on hajanainen ja monet eri toimintatavat voivat tuottaa niissä hyvän lopputuloksen. Yksityiskohtaisten ohjausimpulssien ohjausvoima on heikko urheiluakatemioiden orgaaneita rakenteita kohtaan. Ohjauksen tulisi olla paikalliset erityispiirteet huomioivaa ja akatemioiden luonteesta johtuen väljää. Ohjauksessa on pyrittävä myös selkeyteen sikäli kuin se kompleksisessa ympäristössä on mahdollista. Tarkasteltaessa nykyisen valtakunnallisen ohjauksen suuntaa, ei voi täysin yhtyä ajatukseen siitä, että suomalaisessa urheilujärjestelmässä oltaisiin aidosti siirtymässä omaehtoisen toiminnan ja itseohjautuvuuden aikaan. Ainakin siirtymävaiheessa, eli urheiluakatemioiden hakiessa paikkaansa urheilun ja opiskelun kentässä, ilmenee halua yhteisiin linjoihin.
Urheiluakatemioihin kohdistuu suuri määrä ohjausimpulsseja eri tahoilta, jolloin ohjaavan tahon on sopeutettava omat intressinsä yhteisiä tavoitteita vastaaviksi. Eri toimijoille urheiluakatemiat näyttäytyvät hyvin erilaisina. Ottaen huomioon hajanaisen ympäristön, uskon ohjausjärjestelmässä tulevaisuudessa päädyttävän sovelletun ohjauksen malliin, joka parhaiten mahdollistaa kaikkien toimijoiden äänen kuulumisen. Urheiluakatemiat ovat edellä kävijöitä urheilijan elämänhallinnan kysymyksissä ja kokonaisvaltaisessa valmennuksessa. Saavuttaakseen paikkansa suomalaisen urheilujärjestelmän keulakuvana, on niiden ymmärrettävä, että omaleimainen ympäristö vaatii uudenlaista ohjausajattelua.