Organisaation oppimisen edellytysten ja esteiden analysointi
Kuoppala, Juha-Martti (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on kaksi toisiaan tukevaa tavoitetta. Aluksi tavoitteena on yksilön- ja organisaation oppimisen teorioiden syvällinen käsittely, mikä tukee empiriaosan tavoitetta analysoida Alahärmän kuntaorganisaatiota tietoisesti johdettuna kokonaisuutena oppimisen tuen, suunnan, keinojen, esteiden ja arvioinnin suhteen yksilö- ja organisaatiotasolla. Analysoitavana on myös Alahärmän kuntaorganisaation yksilöiden kehitty-mishalukkuus.
Yksilön ja organisaation oppimista käsittelevien teorioiden analysoinnin perusteella voidaan todeta, että yksilön oppiminen on suhteellisen pysyvä, kokemukseen perustuva muutos yksilön tiedoissa, taidoissa ja valmiuksissa sekä näiden välityksellä itse toimin-nassa. Organisaation oppiminen on puolestaan alkuaan yksilötasoinen, toiminnan jatku-van arvioinnin ja virheiden korjaamisen prosessi, joka ryhmien ja tiimien kollektiivisen oppimisen kautta tulee vuorovaikutuksessa näkyväksi myös organisaatiotasolle. Tämä oppimisen konkretisoituminen edellyttää kuitenkin organisaation jäsenten yhteistä visiota, oppimisen esteiden voittamista ja vision saavuttamisen mahdollistavia oppimisen keinoja.
Tutkimuksessa käytettävä aineisto koostuu 178 vastaajasta ja se on koottu tammikuun 2003 aikana. Tutkimus osoitti, että Alahärmän kuntaorganisaatio elää satunnaisen oppimisen vaihetta, jossa oppimista ja koulutusta arvostetaan, mutta jossa oppimisella ja koulutuksella ei silti ole selvää yhteyttä organisaation toimintaan tai sen kehittämiseen. Tällaisessa tilanteessa muut asiat saattavat nousta systemaattista kehittämistä tärkeim-mäksi. Analyysin perusteella henkilöstön mielestä halutuimmiksi osaamisen ja itsensä kehittämisen menetelmiksi nousivat kurssit ja koulutus, itseopiskelu sekä näiden kahden yhdistäminen työssä oppimiseen ja opitun soveltamiseen. Suurimpia oppimisen esteitä puolestaan olivat ajan puute ja kiire, koulutusmäärärahojen puute, koulutustarjonnan puute, huono taloudellinen tilanne ja sijaisten puute tai vaikea saanti. Kehittymishalukkuus oli kuntaorganisaation henkilöstön keskuudessa hyvää luokkaa.
Yksilön ja organisaation oppimista käsittelevien teorioiden analysoinnin perusteella voidaan todeta, että yksilön oppiminen on suhteellisen pysyvä, kokemukseen perustuva muutos yksilön tiedoissa, taidoissa ja valmiuksissa sekä näiden välityksellä itse toimin-nassa. Organisaation oppiminen on puolestaan alkuaan yksilötasoinen, toiminnan jatku-van arvioinnin ja virheiden korjaamisen prosessi, joka ryhmien ja tiimien kollektiivisen oppimisen kautta tulee vuorovaikutuksessa näkyväksi myös organisaatiotasolle. Tämä oppimisen konkretisoituminen edellyttää kuitenkin organisaation jäsenten yhteistä visiota, oppimisen esteiden voittamista ja vision saavuttamisen mahdollistavia oppimisen keinoja.
Tutkimuksessa käytettävä aineisto koostuu 178 vastaajasta ja se on koottu tammikuun 2003 aikana. Tutkimus osoitti, että Alahärmän kuntaorganisaatio elää satunnaisen oppimisen vaihetta, jossa oppimista ja koulutusta arvostetaan, mutta jossa oppimisella ja koulutuksella ei silti ole selvää yhteyttä organisaation toimintaan tai sen kehittämiseen. Tällaisessa tilanteessa muut asiat saattavat nousta systemaattista kehittämistä tärkeim-mäksi. Analyysin perusteella henkilöstön mielestä halutuimmiksi osaamisen ja itsensä kehittämisen menetelmiksi nousivat kurssit ja koulutus, itseopiskelu sekä näiden kahden yhdistäminen työssä oppimiseen ja opitun soveltamiseen. Suurimpia oppimisen esteitä puolestaan olivat ajan puute ja kiire, koulutusmäärärahojen puute, koulutustarjonnan puute, huono taloudellinen tilanne ja sijaisten puute tai vaikea saanti. Kehittymishalukkuus oli kuntaorganisaation henkilöstön keskuudessa hyvää luokkaa.