Kirjakielisyys suomea toisena kielenä käyttävän kommunikatiivisen kompetenssin mittana. Alakoululaisten kirjoitelmat
Kumpulainen, Maarit (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomi toisena kielenä -tutkimusta tehdään koko ajan kasvavassa määrin. Nyt käsillä oleva tutkimus pyrkii tuomaan uutta suomi toisena kielenä -tutkimuksen kenttään kirjakielisyyden omaksumisen näkökulmasta sekä tuomaan tietoa tämän suhteesta yksilön koko kielitaidon kehittymiseen.
Tutkielman teoriaosioissa esitellään ja määritellään kommunikatiivisen kompetenssin käsite sekä tutustutaan sen uudelleenmäärittelyyn ja kielellisiin komponentteihin. Lopulta keskity-tään määrittelemään kommunikatiivinen kompetenssi Eurooppalaisen viitekehyksen perus-tana.
Kommunikatiivisen kompetenssin erääksi osa-alueeksi ja niin ikään Eurooppalaisen viite-kehyksen osa-alueeksi on määritelty myös kyky luoda, tunnistaa ja ymmärtää tekstilajeja ja kielen rekistereitä. Tutkimuksen analyysiosio käsittelee erästä kielen rekisteriä, nimittäin kirjakielen rekisteriä.
Aineisto koostuu alakouluikäisten suomea toisena kielenä käyttävien koulukirjoitelmista. Kirjoitelmien avulla pyritään selvittämään kirjakielen rekisterin komponentin kehittymisen suhdetta koko yksilön kommunikatiivisen kompetenssin kehitykseen. Eurooppalaisen viite-kehyksen katsotaan mittaavan yksilön kommunikatiivista kompetenssia.
Tutkimuksen edetessä tulee esille monta mielenkiintoista poikkeusta, mutta pääsääntöisesti tutkielman perusteella havaitsemme, että usean eri kielen piirteen kohdalla korrelaatio oppi-laan kirjoittamisen taitotason ja hänen kirjoitelmansa kirjakielisyyden välillä on positiivi-nen.
Tutkielman teoriaosioissa esitellään ja määritellään kommunikatiivisen kompetenssin käsite sekä tutustutaan sen uudelleenmäärittelyyn ja kielellisiin komponentteihin. Lopulta keskity-tään määrittelemään kommunikatiivinen kompetenssi Eurooppalaisen viitekehyksen perus-tana.
Kommunikatiivisen kompetenssin erääksi osa-alueeksi ja niin ikään Eurooppalaisen viite-kehyksen osa-alueeksi on määritelty myös kyky luoda, tunnistaa ja ymmärtää tekstilajeja ja kielen rekistereitä. Tutkimuksen analyysiosio käsittelee erästä kielen rekisteriä, nimittäin kirjakielen rekisteriä.
Aineisto koostuu alakouluikäisten suomea toisena kielenä käyttävien koulukirjoitelmista. Kirjoitelmien avulla pyritään selvittämään kirjakielen rekisterin komponentin kehittymisen suhdetta koko yksilön kommunikatiivisen kompetenssin kehitykseen. Eurooppalaisen viite-kehyksen katsotaan mittaavan yksilön kommunikatiivista kompetenssia.
Tutkimuksen edetessä tulee esille monta mielenkiintoista poikkeusta, mutta pääsääntöisesti tutkielman perusteella havaitsemme, että usean eri kielen piirteen kohdalla korrelaatio oppi-laan kirjoittamisen taitotason ja hänen kirjoitelmansa kirjakielisyyden välillä on positiivi-nen.