Syntax i svenska bipacksedlar ur läsbarhetens synvinkel
Kujala, Paula (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ruotsinkielisten pakkausselosteiden luettavuutta virkepituuden, virkerakenteen ja virkkeen alkusanojen kautta. Tutkimusmateriaalini koostuu 7 eri lääkeyhtiön markkinoimien särkylääkkeen ja flunssalääkkeen pakkausselosteesta, joita kumpaakin olen kultakin yhtiöltä valinnut yhden. Tutkimuksessani vertailen eri yhtiöiden pakkausselosteita toisiinsa sekä myös särkylääke- ja flunssalääkepakkausselosteita ryhminä toisiinsa. Otan myös selvää, kuinka hyvin Euroopan Komission pakkausselosteita koskevan ohjeen A Guideline on the Readability of the Label and Package Leaflet of Medicinal Products for Human Use neuvoja on noudatettu pakkausselosteissa. Tutkimuksessani käytän kvantitatiivista, kvalitatiivista ja vertailevaa tutkimusmetodia.
Olen laskenut pakkausselosteista lix-arvon, joka auttaa saamaan tekstien luettavuudesta kuvan. Lix-arvon perusteella kieli on yhdessä pakkausselosteessa keskinkertaista, kahdessatoista vaikeaa ja yhdessä todella vaikeaa. Nämä tulokset eivät ole yllättäviä, sillä lix-arvo perustuu suurelta osin pitkien sanojen määrään sekä virkkeiden pituuteen.
Tutkimukseni osoittaa, että pakkausselosteiden luettavuus virkkeiden kannalta katsottuna on melko hyvä. Virkkeet ovat keskimäärin melko lyhyitä ja ylipitkiä virkkeitä on hyvin vähän. Suurin osa virkkeistä koostuu yhdestä ainoasta päälauseesta, eikä erityisen vaikeita virkerakenteita ole kovinkaan paljon. Ongelmia aiheuttavat lähinnä virkkeet, joihin on sisällytetty liikaa tietoa. Pisteen käyttö useammin auttaisi suuresti asiaa monessa virkkeessä. Virkkeen alussa ei ole yleensä kovin monta sanaa ennen päälauseen predikaattiverbiä ja yleensä virkkeet alkavat subjektilla. Sivulauseella alkavat virkkeet voivat tuottaa vaikeuksia, koska niissä tärkein tieto tulee vasta virkkeen lopussa.
Tutkimukseni perusteella ei voi sanoa, että jonkin lääkeyhtiön pakkausselosteet olisivat selvästi vaikeampia kuin toisten. Kaikissa pakkausselosteissa on omat hyvät ja parannusta kaipaavat kohtansa.
Olen laskenut pakkausselosteista lix-arvon, joka auttaa saamaan tekstien luettavuudesta kuvan. Lix-arvon perusteella kieli on yhdessä pakkausselosteessa keskinkertaista, kahdessatoista vaikeaa ja yhdessä todella vaikeaa. Nämä tulokset eivät ole yllättäviä, sillä lix-arvo perustuu suurelta osin pitkien sanojen määrään sekä virkkeiden pituuteen.
Tutkimukseni osoittaa, että pakkausselosteiden luettavuus virkkeiden kannalta katsottuna on melko hyvä. Virkkeet ovat keskimäärin melko lyhyitä ja ylipitkiä virkkeitä on hyvin vähän. Suurin osa virkkeistä koostuu yhdestä ainoasta päälauseesta, eikä erityisen vaikeita virkerakenteita ole kovinkaan paljon. Ongelmia aiheuttavat lähinnä virkkeet, joihin on sisällytetty liikaa tietoa. Pisteen käyttö useammin auttaisi suuresti asiaa monessa virkkeessä. Virkkeen alussa ei ole yleensä kovin monta sanaa ennen päälauseen predikaattiverbiä ja yleensä virkkeet alkavat subjektilla. Sivulauseella alkavat virkkeet voivat tuottaa vaikeuksia, koska niissä tärkein tieto tulee vasta virkkeen lopussa.
Tutkimukseni perusteella ei voi sanoa, että jonkin lääkeyhtiön pakkausselosteet olisivat selvästi vaikeampia kuin toisten. Kaikissa pakkausselosteissa on omat hyvät ja parannusta kaipaavat kohtansa.