Työhyvinvointi kunta-alalla
Kuisti, Tuula (2008)
Kuisti, Tuula
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kunta-alan painoarvo työelämässä on suuri, sillä noin joka viides työssäkäyvä on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Kunta on usein myös paikkakuntansa suurin työnantaja. Meneillään olevasta palvelurakenneuudistuksesta PARAS -hankkeesta aiheutuu kunta-alalle ja sen henkilöstölle suuria muutoksia lähivuosina kuntaliitosten ja palvelujen uudenlaisten järjestämistapojen vuoksi. PARAS -hankkeen tarkoituksena on turvata laajan väestöpohjan mallilla kuntalaisten palvelujen saatavuus ja rahoitus pitkällä tähtäimellä. Erityisesti muutos koskee terveyspalveluja ja niihin läheisesti liittyviä sosiaa-lipalveluja. Oman haasteensa tuo myös henkilöstön ikääntyminen, sillä noin kolmannes kunta-alan työntekijöistä jää tällä vuosikymmenellä eläkkeelle. Tässä muutosten ilmapiirissä onkin herätty kysymään, miten kunta-alan työntekijät oikein voivat työssään. Vuonna 2003 Kunnallinen työmarkkinalaitos antoi työhyvinvoinnin edistämistä ja muutosten hallintaa kunta-alalla koskevan strategian ja suosituksen, joka uudistettiin vuonna 2007.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työhyvinvointia ilmiönä yleensä käsitteellisesti ja erilaisten mallien kautta, kunta-alan työhyvinvointia koskevia tutkimuksia sekä työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä kunta-alalla. Näitä käytettiin teoreettisena viitekehyksenä tarkasteltaessa eräässä kunnassa toteutettuja työhyvinvointikyselyjä, joiden kvantitatiivisesta aineistosta tutkittiin, miten työntekijät kokivat oman työhyvin-vointinsa koko kunnan tasolla sekä sitä, että poikkesivatko johdon ja muiden asematasojen sekä kunnan eri toimialojen työntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnin osatekijöistä toisistaan.
Tutkimustuloksista ilmeni, että yli 90 % kyselyyn vastanneista kunnan työntekijöistä piti työstään, vaikka he kokivatkin ongelmia joissain työhyvinvointiin vaikuttavissa osa-alueissa. Kunnan johto arvioi kokonaisuutena työhyvinvointikyselyn eri osa-alueet kaikkein myönteisimmin, kun taas asiantuntijataso antoi kriittisimmät arviot. Toimialoista hallintokeskuksen tulokset olivat parhaimmat, kriittisimpiä olivat teknisen kes-kuksen vastaajat. Kunnan toimialat eroavat toisistaan muun muassa työn luonteen vuoksi, mikä tulisi huomioida työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtävissä toimenpiteissä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työhyvinvointia ilmiönä yleensä käsitteellisesti ja erilaisten mallien kautta, kunta-alan työhyvinvointia koskevia tutkimuksia sekä työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä kunta-alalla. Näitä käytettiin teoreettisena viitekehyksenä tarkasteltaessa eräässä kunnassa toteutettuja työhyvinvointikyselyjä, joiden kvantitatiivisesta aineistosta tutkittiin, miten työntekijät kokivat oman työhyvin-vointinsa koko kunnan tasolla sekä sitä, että poikkesivatko johdon ja muiden asematasojen sekä kunnan eri toimialojen työntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnin osatekijöistä toisistaan.
Tutkimustuloksista ilmeni, että yli 90 % kyselyyn vastanneista kunnan työntekijöistä piti työstään, vaikka he kokivatkin ongelmia joissain työhyvinvointiin vaikuttavissa osa-alueissa. Kunnan johto arvioi kokonaisuutena työhyvinvointikyselyn eri osa-alueet kaikkein myönteisimmin, kun taas asiantuntijataso antoi kriittisimmät arviot. Toimialoista hallintokeskuksen tulokset olivat parhaimmat, kriittisimpiä olivat teknisen kes-kuksen vastaajat. Kunnan toimialat eroavat toisistaan muun muassa työn luonteen vuoksi, mikä tulisi huomioida työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtävissä toimenpiteissä.