Konkurssin ennustaminen kirjanpitolainsäädännön uudistuessa, vuoden 1992 kirjanpitouudistuksen vaikutus konkurssin ennustettavuuteen tilinpäätöstiedoista
Kuhna, Mari (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Kirjanpitolain uudistus vuonna 1992 vähensi tilinpäätöksen joustokohtia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko vuoden 1992 kirjanpitolain uudistus vaikuttanut konkurssin ennustettavuuteen tilinpäätöstiedoista. Tutkimus toteutettiin yrityksen ulkopuolisten sidosryhmien näkökulmasta, jolloin tilinpäätöksen arvioijalla on käytössään vain julkistettu tilinpäätös ja rajallinen määrä resursseja.
Tutkittava yritysaineisto koostui 35 suomalaisesta pienestä ja keskisuuresta konkurssiin menneestä osakeyhtiöstä ja näiden toimivista vastinpareista. Suomen Asiakastieto Oy: n VOITTO+ -tietokannasta poimittiin ne konkurssiyritykset, joilta oli saatavilla vähintään kolmelta tilikaudelta ennen konkurssia vuoden 1992 kirjanpitouudistuksen mukaista tilinpäätösaineistoa ja neljänneltä konkurssia edeltävältä tilikaudelta uuden tai vanhan lainsäädännön mukaista tilinpäätösaineistoa. Konkurssiyrityksille valittiin toimivat vastinparit, joilta oli saatavilla vastaavalta ajanjaksolta kirjanpitouudistuksen mukaista tilinpäätösaineistoa. Vertailuaineisto eli vanhan kirjanpitolainsäädännön mukainen tilinpäätösaineisto saatiin muuntamalla uuden kirjanpitolainsäädännön mukaisesta tilinpäätösaineistosta.
Tutkimuksessa käytettäviksi konkurssinennustamismenetelmiksi valittiin Aatto Prihtin Z-luku, Erkki K. Laitisen pienille ja keskisuurille yrityksille estimoima Z-luku sekä Erkki K. Laitisen riski-indeksi. Keskiarvojen parivertailutestin avulla verrattiin, muuttuiko uuden ja vanhan lainsäädännön mukaisista tilinpäätösaineistoista laskettujen konkurssinennustamislukujen antama luokitteluvirhe. Eri menetelmien antamat luokitteluvirheet muuttuivat osittain, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että vuoden 1992 kirjanpitolainsäädännön muutoksella ei ollut vaikutusta konkurssinennustettavuuteen, jos pienten ja keskisuurien osakeyhtiöiden konkurssia ennustetaan julkisista tilinpäätöstiedoista ilman tilinpäätöksen liitetietoja.
Tutkittava yritysaineisto koostui 35 suomalaisesta pienestä ja keskisuuresta konkurssiin menneestä osakeyhtiöstä ja näiden toimivista vastinpareista. Suomen Asiakastieto Oy: n VOITTO+ -tietokannasta poimittiin ne konkurssiyritykset, joilta oli saatavilla vähintään kolmelta tilikaudelta ennen konkurssia vuoden 1992 kirjanpitouudistuksen mukaista tilinpäätösaineistoa ja neljänneltä konkurssia edeltävältä tilikaudelta uuden tai vanhan lainsäädännön mukaista tilinpäätösaineistoa. Konkurssiyrityksille valittiin toimivat vastinparit, joilta oli saatavilla vastaavalta ajanjaksolta kirjanpitouudistuksen mukaista tilinpäätösaineistoa. Vertailuaineisto eli vanhan kirjanpitolainsäädännön mukainen tilinpäätösaineisto saatiin muuntamalla uuden kirjanpitolainsäädännön mukaisesta tilinpäätösaineistosta.
Tutkimuksessa käytettäviksi konkurssinennustamismenetelmiksi valittiin Aatto Prihtin Z-luku, Erkki K. Laitisen pienille ja keskisuurille yrityksille estimoima Z-luku sekä Erkki K. Laitisen riski-indeksi. Keskiarvojen parivertailutestin avulla verrattiin, muuttuiko uuden ja vanhan lainsäädännön mukaisista tilinpäätösaineistoista laskettujen konkurssinennustamislukujen antama luokitteluvirhe. Eri menetelmien antamat luokitteluvirheet muuttuivat osittain, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että vuoden 1992 kirjanpitolainsäädännön muutoksella ei ollut vaikutusta konkurssinennustettavuuteen, jos pienten ja keskisuurien osakeyhtiöiden konkurssia ennustetaan julkisista tilinpäätöstiedoista ilman tilinpäätöksen liitetietoja.