Korkoero talouskasvun ennustajana – vertailu 18 maan välillä
Kruus, Heikki (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Talouskasvun ennusteista on hyötyä monissa eri päätöksentekotilanteissa. Odotetun talouskasvun pohjalta tehdään esimerkiksi finanssi- ja rahapolitiikan päätöksiä. Tällaisten päätösten tekeminen edellyttää kuitenkin, että ennusteet talouskasvusta ovat laadukkaita. Korkoeron on havaittu olevan yksi parhaista työkaluista taloussuhdanteita ennustettaessa. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää miten hyvin korkoero toimii nimellisen talouskasvun ennustajana 18 maan välillä.
Korkojen aikarakennetta voidaan selittää erilaisten teorioiden, kuten likviditeettipreemioteorian ja Preferred Habitat –teorian, avulla. Korkoeron ja taloussuhdanteiden yhteyttä voidaan tarkastella odotushypoteesin ja Fisher-yhtälön perusteella. Myös luoton supistumiseen pohjautuva teoria, joka on noussut viime aikoina esille, pyrkii selittämään korkoeron ja talouskasvun välistä yhteyttä.
Tämän tutkielman empiirisessä osuudessa tutkitaan, miten korkoero ennustaa talouskasvua eri maiden välillä ja tätä varten testataan korkoeron ja talouskasvun välistä kahdensuuntaista Granger-kausaliteettia sekä testataan malleja mahdollisten katkaisupisteiden varalta. Tarkasteltavat maat ovat Australia, Itävalta, Kanada, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Hollanti, Uusi-Seelanti, Norja, Sveitsi, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka, Ruotsi, Belgia, Japani ja Tanska. Tarkastelujakso on 1990:1 – 2012:3.
Korkoero näyttää ennakoivan tulevaa talouskasvua Australiassa, Kanadassa, Suomessa, Saksassa, Sveitsissä, Norjassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Korkoeron käyttöä nimellisen talouskasvun ennustajana tarkastellessa, tulee ottaa huomioon, että korkoeron ja talouskasvun suhde näyttää olevan epästabiili Australiaa ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Mallien katkaisupisteitä tarkasteltaessa vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi näkyy selvänä katkaisupisteenä.
Korkojen aikarakennetta voidaan selittää erilaisten teorioiden, kuten likviditeettipreemioteorian ja Preferred Habitat –teorian, avulla. Korkoeron ja taloussuhdanteiden yhteyttä voidaan tarkastella odotushypoteesin ja Fisher-yhtälön perusteella. Myös luoton supistumiseen pohjautuva teoria, joka on noussut viime aikoina esille, pyrkii selittämään korkoeron ja talouskasvun välistä yhteyttä.
Tämän tutkielman empiirisessä osuudessa tutkitaan, miten korkoero ennustaa talouskasvua eri maiden välillä ja tätä varten testataan korkoeron ja talouskasvun välistä kahdensuuntaista Granger-kausaliteettia sekä testataan malleja mahdollisten katkaisupisteiden varalta. Tarkasteltavat maat ovat Australia, Itävalta, Kanada, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Hollanti, Uusi-Seelanti, Norja, Sveitsi, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka, Ruotsi, Belgia, Japani ja Tanska. Tarkastelujakso on 1990:1 – 2012:3.
Korkoero näyttää ennakoivan tulevaa talouskasvua Australiassa, Kanadassa, Suomessa, Saksassa, Sveitsissä, Norjassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Korkoeron käyttöä nimellisen talouskasvun ennustajana tarkastellessa, tulee ottaa huomioon, että korkoeron ja talouskasvun suhde näyttää olevan epästabiili Australiaa ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Mallien katkaisupisteitä tarkasteltaessa vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi näkyy selvänä katkaisupisteenä.