En komparativ studie av språkbadsklubb och språkbo - Åsikter om och förväntningar på aktuell och framtida verksamhet
Koskinen, Katja (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Olen tässä työssä haastattelujen ja kyselylomakkeen avulla selvittänyt Seinäjoelle toimivan ruotsin kielen kielikylpykerhon sekä Inarissa toimivien inarinsaamen ja koltansaamen kielipesien toimintaa, vanhempien asenteita kielenoppimista kohtaan, lasten kielellistä osaamista sekä toiveita toiminnan tulevaisuudelle. Olen lisäksi tutkinut lasten kielenkäyttöä kielikylpykerhon/kielipesien ulkopuolella vanhempien, sisarusten ja sukulaisten kanssa.
Inarissa kielipesään osallistumiseen liittyy vahvasti kulttuuri ja perinteet. Koltansaamen kielipesässä korostuu myös kielen säilyttämisen tarve ehkä jopa suurempana kuin inarinsaamen kielipesässä. Koltansaamelaisille myös uskonnon siirtäminen lapsille on osa toimintaa. Vanhemmille on saamelaisalueilla tärkeää, että lapsilla säilyy kosketus alkuperäiskieleen ja sitä kautta he itsekin oppivat lisää kieltä. Saamenkielisissä kielipesissä kulttuuri on kaikessa tekemisessä mukana, kun taas Seinäjoella keskitytään kulttuurissa eri juhliin kuten esimerkiksi Lucian päivään tai ruotsalaisuuden päivään. Seinäjoella vanhemmat toivovat taas pystyvänsä tätä kautta antamaan lapsilleen kosketuksen vieraaseen kieleen ja siten helpottavansa lapsen/lapsien koulunkäyntiä vieraan kielen osalta.
Tutkimuksessa korostuu, että sekä kielikylpykerhoa käyvät lapset että kielipesissä olevat lapset käyttävät oppimaansa kieltä myös varsinaisen toiminnan ulkopuolella. Seinäjoella tosin puuttuvat kontaktit ruotsin kieleen hyvin monelta lapselta kerhon ulkopuolella ja siellä toivotaankin muuta ruotsinkielistä toimintaa lasten kielenoppimisen tueksi. Inarissa lapsi on enemmän kosketuksissa kieleen jo ympäristönkin vuoksi. Toiminnan jatkumista toivotaan kaikissa ryhmissä. Rahoituksen varmistaminen toiminnan jatkon kannalta on tärkeä asia jokaisessa ryhmässä. Saamelaisissa kielipesissä tavoitteena on, että lapset voisivat käydä koulunsa loppuun saamen kielellä, kun taas Seinäjoella ei tavoitella kaksikielistä koulua tai kielikylpykoulua.
Inarissa kielipesään osallistumiseen liittyy vahvasti kulttuuri ja perinteet. Koltansaamen kielipesässä korostuu myös kielen säilyttämisen tarve ehkä jopa suurempana kuin inarinsaamen kielipesässä. Koltansaamelaisille myös uskonnon siirtäminen lapsille on osa toimintaa. Vanhemmille on saamelaisalueilla tärkeää, että lapsilla säilyy kosketus alkuperäiskieleen ja sitä kautta he itsekin oppivat lisää kieltä. Saamenkielisissä kielipesissä kulttuuri on kaikessa tekemisessä mukana, kun taas Seinäjoella keskitytään kulttuurissa eri juhliin kuten esimerkiksi Lucian päivään tai ruotsalaisuuden päivään. Seinäjoella vanhemmat toivovat taas pystyvänsä tätä kautta antamaan lapsilleen kosketuksen vieraaseen kieleen ja siten helpottavansa lapsen/lapsien koulunkäyntiä vieraan kielen osalta.
Tutkimuksessa korostuu, että sekä kielikylpykerhoa käyvät lapset että kielipesissä olevat lapset käyttävät oppimaansa kieltä myös varsinaisen toiminnan ulkopuolella. Seinäjoella tosin puuttuvat kontaktit ruotsin kieleen hyvin monelta lapselta kerhon ulkopuolella ja siellä toivotaankin muuta ruotsinkielistä toimintaa lasten kielenoppimisen tueksi. Inarissa lapsi on enemmän kosketuksissa kieleen jo ympäristönkin vuoksi. Toiminnan jatkumista toivotaan kaikissa ryhmissä. Rahoituksen varmistaminen toiminnan jatkon kannalta on tärkeä asia jokaisessa ryhmässä. Saamelaisissa kielipesissä tavoitteena on, että lapset voisivat käydä koulunsa loppuun saamen kielellä, kun taas Seinäjoella ei tavoitella kaksikielistä koulua tai kielikylpykoulua.