"In vino veritas". Vinbeskrivningar hos Alko och Systembolaget
Koskinen, Henna-Mareena (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, että voidaanko Alkon ja Systembolagetin ruotsinkielisiä viinikuvauksia pitää minilekteinä.Materiaalini koostuu neljästäsadasta ruotsinkielisestä viinikuvauksesta, joista puolet on Alkon ja puolet Systembolagetin.Selvitän myös kuinka hyvin viinikuvaukset täyttävät ne kriteerit, jotka Marianne Nordman (1994) on antanut minilekteille tutkimuksessaan Minilekter.Om de små textgenrernas språk. Nordmanin (1994)mukaan minilekteille on tyypillistä stereotypiatekstin rakenteessa, ulkoasussa ja sanastossa.
Tulokset osoittavat selkeästi, että viinikuvaukset ovat minilektejä. Viinikuvaukset suosivat selkeästi tiettyjä sanaluokkia, kuvauksissa käytetyt lauseet ovat pääasiallisesti epätäydellisiä, rakenne ja ulkoasu muuttuu vähän tai ei lainkaan vuosittain. Lisäksi vanhoja viinikuvauksia kopioidaan suoraan tai niitä käytetään malleina uutta kuvastoa ja viinikuvauksia tehtäessä.
Systembolagetin viinikuvaukset ovat pidempiä kuin Alkossa käytetyt, sillä sanat ovat pidempiä ja niitä käytetään määrällisestikin enemmän. Alko suosii adjektiiveja makukuvauksissaan kun taas Systembolaget käyttää eniten substantiiveja. Molemmat monopolit käyttävät runsaasti ruokasymboljea kuvauksissaan mutta Alkolla on enemmän erilaisia symboleja. Erot käytettyjen sanojen pituudessa ja sanaluokissa selittyvät pitkälti sillä, että monopoleilla on omat järjestelmänsä, joiden avulla he kuvaavat viinien makeus-ja täyteläisyysastetta.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka Alkon ja Systembolagetin viini-ja makukuvauksissa on eroja, on havaittavissa myös paljon yhtäläisyyksiä. Eroavaisuudet johtuvat osiltaan siitä, että viini- ja makukuvauksien tekijät vaihtelevat. Lisäksi suomenruotsalaiset viinikuvaukset ovat suoria käännöksiä suomen kielestä, joka vaikuttaa myös mm. sanavalintoihin.
Tulokset osoittavat selkeästi, että viinikuvaukset ovat minilektejä. Viinikuvaukset suosivat selkeästi tiettyjä sanaluokkia, kuvauksissa käytetyt lauseet ovat pääasiallisesti epätäydellisiä, rakenne ja ulkoasu muuttuu vähän tai ei lainkaan vuosittain. Lisäksi vanhoja viinikuvauksia kopioidaan suoraan tai niitä käytetään malleina uutta kuvastoa ja viinikuvauksia tehtäessä.
Systembolagetin viinikuvaukset ovat pidempiä kuin Alkossa käytetyt, sillä sanat ovat pidempiä ja niitä käytetään määrällisestikin enemmän. Alko suosii adjektiiveja makukuvauksissaan kun taas Systembolaget käyttää eniten substantiiveja. Molemmat monopolit käyttävät runsaasti ruokasymboljea kuvauksissaan mutta Alkolla on enemmän erilaisia symboleja. Erot käytettyjen sanojen pituudessa ja sanaluokissa selittyvät pitkälti sillä, että monopoleilla on omat järjestelmänsä, joiden avulla he kuvaavat viinien makeus-ja täyteläisyysastetta.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka Alkon ja Systembolagetin viini-ja makukuvauksissa on eroja, on havaittavissa myös paljon yhtäläisyyksiä. Eroavaisuudet johtuvat osiltaan siitä, että viini- ja makukuvauksien tekijät vaihtelevat. Lisäksi suomenruotsalaiset viinikuvaukset ovat suoria käännöksiä suomen kielestä, joka vaikuttaa myös mm. sanavalintoihin.