Pääomasijoittajan irtautuminen venture capital -sijoituskohteesta
Koski, Ulla-Maija (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Venture capital – eli pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä pääasiassa julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehitysmahdollisuudet. Rahoituksen tarjoamisen lisäksi pääomasijoittaja pyrkii edistämään kohdeyrityksen arvonnousua sitoutumalla sen kehittämiseen. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä sijoittaja, vaan pyrkii irtautumaan sijoituksesta ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Irtautumisen ajankohta pyritään yleensä ajoittamaan 3-7 vuoden päähän sijoitushetkestä.
Tutkimusaihetta lähestytään pääomasijoittajan näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, mikä venture capital –sijoituskohteista irtautumiskanava on otollisin Suomen rahoitusmarkkinoilla. Tutkielmassa käsitellään pääomasijoituksissa käytettyjen rahoitusinstrumenttien valintaa ja niiden vaikutusta irtautumismuodon valintaan. Analysoinnin kohteena on venture capital –suhde kriittisine tekijöineen ja sen toimivuutta varmistavat mekanismit. Suomen rahoitusmarkkinoiden venture capital –toimialalle tarjoamaa toimintaympäristöä arvioidaan myös. Teoriaosassa käydään läpi aiempaa tutkimusta sijoituskohteista irtautuminen ja siihen kytkeytyvät seikat painopistealueena.
Tutkielmaa varten tehtiin ammattimaisille pääomasijoittajille suunnattu kysely, jonka kysymykset koskivat venture capital –suhteen eri vaiheita ja kriittisten kohtien huomioimista sopimussuhteessa. Vastaukset kyselyyn saatiin kolmelta yksityiseltä pääomasijoittajalta. Tutkimusmenetelmänä käytetään case- eli tapaustutkimusmallia.
Suurin osa irtautumisista oli toteutettu MBO-järjestelynä, jolloin rahoitusmarkkinoiden tilanne ei juuri vaikuttanut irtautumiskanavan valintaan. Rahoitusinstrumenteissa osakepääoma oli odotetusti dominoiva. Rahoitusinstrumentin ja irtautumismuodon välillä ei näytä vallitsevan juurikaan korrelaatiota. Kirjallisuuden mukaan venture capital –toiminta on perinteisesti suhdetoimintaan perustuvaa rahoitusta. Tämä näkemys sai selkeää tukea myös tutkimusaineistossa. Empiria vahvisti kirjallisuuden näkemystä pääomasijoittajan mukanaan tuoman ei-taloudellisenkin hyödyn merkittävyydestä.
Tutkimusaihetta lähestytään pääomasijoittajan näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, mikä venture capital –sijoituskohteista irtautumiskanava on otollisin Suomen rahoitusmarkkinoilla. Tutkielmassa käsitellään pääomasijoituksissa käytettyjen rahoitusinstrumenttien valintaa ja niiden vaikutusta irtautumismuodon valintaan. Analysoinnin kohteena on venture capital –suhde kriittisine tekijöineen ja sen toimivuutta varmistavat mekanismit. Suomen rahoitusmarkkinoiden venture capital –toimialalle tarjoamaa toimintaympäristöä arvioidaan myös. Teoriaosassa käydään läpi aiempaa tutkimusta sijoituskohteista irtautuminen ja siihen kytkeytyvät seikat painopistealueena.
Tutkielmaa varten tehtiin ammattimaisille pääomasijoittajille suunnattu kysely, jonka kysymykset koskivat venture capital –suhteen eri vaiheita ja kriittisten kohtien huomioimista sopimussuhteessa. Vastaukset kyselyyn saatiin kolmelta yksityiseltä pääomasijoittajalta. Tutkimusmenetelmänä käytetään case- eli tapaustutkimusmallia.
Suurin osa irtautumisista oli toteutettu MBO-järjestelynä, jolloin rahoitusmarkkinoiden tilanne ei juuri vaikuttanut irtautumiskanavan valintaan. Rahoitusinstrumenteissa osakepääoma oli odotetusti dominoiva. Rahoitusinstrumentin ja irtautumismuodon välillä ei näytä vallitsevan juurikaan korrelaatiota. Kirjallisuuden mukaan venture capital –toiminta on perinteisesti suhdetoimintaan perustuvaa rahoitusta. Tämä näkemys sai selkeää tukea myös tutkimusaineistossa. Empiria vahvisti kirjallisuuden näkemystä pääomasijoittajan mukanaan tuoman ei-taloudellisenkin hyödyn merkittävyydestä.