Verotilijärjestelmä
Koski, Marjut (2011)
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Verotilijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 1.1.2010. Aloite verotilijärjestelmän kehittämiseen tuli vuonna 1999 Suomen Yrittäjät ry:ltä, jonka mukaan yritysten verojen maksu- ja ilmoituskäytäntöjä olisi yhtenäistettävä ja yksinkertaistettava. Ruotsin verotilijärjestelmä, joka on ollut käytössä jo vuodesta 1998 alkaen, on muun muassa ollut esikuvana luotaessa Suomen verotilijärjestelmää.
Tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia muutoksia verotilijärjestelmän käyttöönotto toi Verohallinnon ja verovelvollisen toimintaan sekä veronsaajille tehtäviin tilityksiin. Tutkimuksessa verrataan verotilijärjestelmää aikaisempaan oma-aloitteisten verojen maksusysteemiin, tuoden esiin näiden välillä olevat suurimmat erot. Painopistealueena tutkimuksessa ovat oma-aloitteisia veroja maksavat yritykset ja oma-aloitteisista veroista euromääräisesti suurimmat eli arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset. Verotililakia, sen valmistelutöitä sekä lainsäädäntöaineistoa on käytetty lähdemateriaalina samoin kuin Verohallinnon ohjeita. Verotilijärjestelmään kuuluu olennaisena osana sähköinen asiointi, jota käyttämällä uudesta järjestelmästä hyötyvät parhaiten niin Verohallinto kuin verovelvollisetkin. Tutkimuksessani selvitän, miten Suomen lainsäädäntö on reagoinut lisääntyvään sähköiseen asiointiin sekä millaisia sähköisiä palveluja Verohallinto asiakkailleen tarjoaa.
Taloushallinnon ammattilaisten kokemuksia verotilijärjestelmän käyttöönottovuodesta tuodaan esiin haastatteluosiossa. Verotilijärjestelmän käyttöönottovuosi sujui pienistä alkuvaikeuksista huolimatta hyvin. Verovelvollisten kritiikin kohteina olivat muun muassa kausiveroilmoituksen myöhästymismaksu ja Katso-tunnisteen ohjeiden vaikeaselkoisuus. Toisaalta verovelvolliset olivat tyytyväisiä yhtenäiseen maksukäytäntöön sekä mahdollisuuteen kuitata palautettavalla arvonlisäverolla työnantajasuorituksia.
Tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia muutoksia verotilijärjestelmän käyttöönotto toi Verohallinnon ja verovelvollisen toimintaan sekä veronsaajille tehtäviin tilityksiin. Tutkimuksessa verrataan verotilijärjestelmää aikaisempaan oma-aloitteisten verojen maksusysteemiin, tuoden esiin näiden välillä olevat suurimmat erot. Painopistealueena tutkimuksessa ovat oma-aloitteisia veroja maksavat yritykset ja oma-aloitteisista veroista euromääräisesti suurimmat eli arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset. Verotililakia, sen valmistelutöitä sekä lainsäädäntöaineistoa on käytetty lähdemateriaalina samoin kuin Verohallinnon ohjeita. Verotilijärjestelmään kuuluu olennaisena osana sähköinen asiointi, jota käyttämällä uudesta järjestelmästä hyötyvät parhaiten niin Verohallinto kuin verovelvollisetkin. Tutkimuksessani selvitän, miten Suomen lainsäädäntö on reagoinut lisääntyvään sähköiseen asiointiin sekä millaisia sähköisiä palveluja Verohallinto asiakkailleen tarjoaa.
Taloushallinnon ammattilaisten kokemuksia verotilijärjestelmän käyttöönottovuodesta tuodaan esiin haastatteluosiossa. Verotilijärjestelmän käyttöönottovuosi sujui pienistä alkuvaikeuksista huolimatta hyvin. Verovelvollisten kritiikin kohteina olivat muun muassa kausiveroilmoituksen myöhästymismaksu ja Katso-tunnisteen ohjeiden vaikeaselkoisuus. Toisaalta verovelvolliset olivat tyytyväisiä yhtenäiseen maksukäytäntöön sekä mahdollisuuteen kuitata palautettavalla arvonlisäverolla työnantajasuorituksia.