Alppien merkitys suomalaisille Alppimatkailijoille: kohderyhmänä omatoimiset laskettelumatkailijat
Korttila, Toni (2007)
Korttila, Toni
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia vaikutteita Alpit ovat antaneet toistuvia alppimatkoja tekeville omatoimisille laskettelumatkailijoille. Miten toistuva alppimatkailu on vaikuttanut heidän matkailu- ja harrastetottumuksiinsa, minkä takia he matkustavat yhä uudelleen Alpeille sekä mitä asioita he siellä arvostavat? Lisäksi pyrittiin selvittämään, mitä maita he suosivat, kohdelojaalisuutta sekä minkälaisia vaikutuksia alppialueet ovat antaneet kunkin ihmisen jokapäiväiseen elämään.
Koska matkailututkimus on poikkitieteellinen ala, tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin matkailua käsittelevien kirjojen lisäksi maantieteen, markkinoinnin, psykologian ja sosiologian kirjoja. Teoriaosassa tuodaan esille matkailun ja laskettelun käsitteet sekä esitellään alppimaat. Lisäksi kerrotaan kuinka nykyaikainen elämysmatkailu on syntynyt ja mitkä ovat ihmisten matkailumotivaatioita. Lopuksi laskettelukeskuksia käsitellään matkailuattraktioina ja tuodaan esille matkailijan segmentointikeinot. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin teemahaastattelua, eli tutkimusote oli kvalitatiivinen. Haastateltavia oli kahdeksan kappaletta.
Suosituimmat kohdemaat olivat Ranska ja Sveitsi. Tärkeimmiksi kohdevalinnan syiksi osoittautuivat kaveripiirin seuraaminen ja lumivarmuus. Kohderyhmä ei myöskään ollut kohdelojaali, vaan vaihtoi usein kohdetta. Kohteen vaihtamisen suurimmat syyt olivat kaveripiirin seuraaminen, parempien paikkojen etsiminen sekä halu nähdä uusia paikkoja. Kuitenkin vanhoihin kohteisiin oltiin harvoin pettyneitä ja niihin oltiin valmiita menemään tulevaisuudessa uudestaan. Alppien tuntemusta kohderyhmä käytti hyväkseen etenkin seuraavan matkan ajankohdan ja kohteen valinnassa. Tällä tavoin he yrittivät maksimoida lumen määrää loma-ajalla. Alppien suurimmiksi vetovoimatekijöiksi osoittautuivat läheisyys, hintataso, vuoret, sääolosuhteet ja tunnelma. Alppimatkailu oli avartanut matkailijoiden elämänkatsomusta ja tuonut rauhallisuutta sekä tasapainoisuutta elämään.
Koska matkailututkimus on poikkitieteellinen ala, tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin matkailua käsittelevien kirjojen lisäksi maantieteen, markkinoinnin, psykologian ja sosiologian kirjoja. Teoriaosassa tuodaan esille matkailun ja laskettelun käsitteet sekä esitellään alppimaat. Lisäksi kerrotaan kuinka nykyaikainen elämysmatkailu on syntynyt ja mitkä ovat ihmisten matkailumotivaatioita. Lopuksi laskettelukeskuksia käsitellään matkailuattraktioina ja tuodaan esille matkailijan segmentointikeinot. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin teemahaastattelua, eli tutkimusote oli kvalitatiivinen. Haastateltavia oli kahdeksan kappaletta.
Suosituimmat kohdemaat olivat Ranska ja Sveitsi. Tärkeimmiksi kohdevalinnan syiksi osoittautuivat kaveripiirin seuraaminen ja lumivarmuus. Kohderyhmä ei myöskään ollut kohdelojaali, vaan vaihtoi usein kohdetta. Kohteen vaihtamisen suurimmat syyt olivat kaveripiirin seuraaminen, parempien paikkojen etsiminen sekä halu nähdä uusia paikkoja. Kuitenkin vanhoihin kohteisiin oltiin harvoin pettyneitä ja niihin oltiin valmiita menemään tulevaisuudessa uudestaan. Alppien tuntemusta kohderyhmä käytti hyväkseen etenkin seuraavan matkan ajankohdan ja kohteen valinnassa. Tällä tavoin he yrittivät maksimoida lumen määrää loma-ajalla. Alppien suurimmiksi vetovoimatekijöiksi osoittautuivat läheisyys, hintataso, vuoret, sääolosuhteet ja tunnelma. Alppimatkailu oli avartanut matkailijoiden elämänkatsomusta ja tuonut rauhallisuutta sekä tasapainoisuutta elämään.