PORMESTARIMALLI JA TILIVELVOLLISUUS
Korkeila, Laura (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu-tutkielman tutkimus kohdentuu suomalaisen pormestarimallin pormestarin tehtävän luonteeseen ja tilivelvollisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella pormestarin tehtävää ja siihen liittyvää tilivelvollisuutta poliittisten päättäjien näkökulmasta: millaisena pormestarin tehtävän tilivelvollisuus nähdään ja mitä eri dimensioita tilivelvollisuuteen liittyy? Lisäksi on tehty arviota suomalaisesta pormestarimallista ja sen sisällöstä.
Tämä tutkimus on tapaustutkimus, joka kohdistuu Pirkkalan ja Tampereen pormestarimalliin. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu nettikyselystä, joka toteutettiin Tampereen ja Pirkkalan kaupunginvaltuutetuille. Tutkimuksen keskiössä ovat poliittisten päättäjien näkökannat ja niiden tuottama tieto pormestarin tehtävästä ja siihen liittyvästä tilivelvollisuudesta. Aineisto on analysoitu triangulaatiota hyödyntäen eli analyysi koostuu sekä numeerisesta että laadullisesta osiosta. Laadullisessa analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä ja menetelmänä dialogista tematisointia.
Poliittisten päättäjien näkökantojen perusteella pormestarin tehtävään liittyvinä tärkeimpinä arvoina pidetään: vastuullisuutta, tulosvastuuta, sitoutumista ja legimiteettia. Tutkimuksessa tarkasteltiin pormestarin tehtävään liittyvää tilivelvollisuutta ja sen dimensioita: avoimuutta, responsiivisuutta, sääntöjen noudattamista, valvottavuutta ja seurauksia. Pormestarin tilivelvollisuuteen katsottiin kuuluvan persoonaan liittyviä tekijöitä: vuorovaikutustaidot ja yhteistyökykyisyys niin kaupungin luottamushenkilöiden kuin virkamiesten kanssa.
Tutkimuksen tulosten mukaan pormestarin tehtävä on edustaa kuntalaisia ja antaa kasvot päätöksenteolle. Tuloksissa pormestari määriteltiin selväksi auktoriteetiksi koko kaupungin toiminnalle.
Pormestarin tehtävään liittyviin haasteisiin poliittiset päättäjät kohdensivat niin sisäisiä kuin ulkoisia haasteita. Vastaajat pitivät sisäisinä haasteina: valtuuston luottamusta ja pormestariohjelman toteuttamista. Ulkoisina haasteina vastaajien joukossa tuotiin esille kuntalaisten luottamus ja tehtävän määräaikaisuus. Pormestarin tehtävän merkityksestä annettiin imagollisia näkökantoja, jotka viittasivat niin kaupungin kuin pormestarin imagoon. Vastauksissa annettiin persoonaan liittyviä seikkoja ja kaupungin julkikuvaan liittyviä tekijöitä.
Tulosten valossa pormestarin tulee toimia avoimesti ja rehellisesti. Hänen tulee tarttua myös vaikeisiin asioihin. Pormestarin vastuunottoon katsottiin kuuluvan asioista riittävää ja totuudellista informointia.
Robert E. Stake (1995: 4) on pelkistänyt tapaustutkimuksen yhteen kysymykseen: ”Mitä tästä tapauksesta voimme oppia?” Tämän tapaustutkimuksen perusteella voidaan Staken esittämään kysymykseen vastata: Tutkimuksesta voi oppia sen, että pormestari mielletään henkilöksi, jonka sanomisia, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä arvioidaan monella eri tapaa poliittisten päättäjien näkökulmasta. Toimiessaan pormestari osoittaa monella tapaa vastuullisuuttaan tai on osoittamatta. Tämän tapaustutkimuksen aineisto osoittaa, että pormestarin tilivelvollisuus koetaan merkittäväksi ja monisäikeiseksi tekijäksi.
Tämä tutkimus on tapaustutkimus, joka kohdistuu Pirkkalan ja Tampereen pormestarimalliin. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu nettikyselystä, joka toteutettiin Tampereen ja Pirkkalan kaupunginvaltuutetuille. Tutkimuksen keskiössä ovat poliittisten päättäjien näkökannat ja niiden tuottama tieto pormestarin tehtävästä ja siihen liittyvästä tilivelvollisuudesta. Aineisto on analysoitu triangulaatiota hyödyntäen eli analyysi koostuu sekä numeerisesta että laadullisesta osiosta. Laadullisessa analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä ja menetelmänä dialogista tematisointia.
Poliittisten päättäjien näkökantojen perusteella pormestarin tehtävään liittyvinä tärkeimpinä arvoina pidetään: vastuullisuutta, tulosvastuuta, sitoutumista ja legimiteettia. Tutkimuksessa tarkasteltiin pormestarin tehtävään liittyvää tilivelvollisuutta ja sen dimensioita: avoimuutta, responsiivisuutta, sääntöjen noudattamista, valvottavuutta ja seurauksia. Pormestarin tilivelvollisuuteen katsottiin kuuluvan persoonaan liittyviä tekijöitä: vuorovaikutustaidot ja yhteistyökykyisyys niin kaupungin luottamushenkilöiden kuin virkamiesten kanssa.
Tutkimuksen tulosten mukaan pormestarin tehtävä on edustaa kuntalaisia ja antaa kasvot päätöksenteolle. Tuloksissa pormestari määriteltiin selväksi auktoriteetiksi koko kaupungin toiminnalle.
Pormestarin tehtävään liittyviin haasteisiin poliittiset päättäjät kohdensivat niin sisäisiä kuin ulkoisia haasteita. Vastaajat pitivät sisäisinä haasteina: valtuuston luottamusta ja pormestariohjelman toteuttamista. Ulkoisina haasteina vastaajien joukossa tuotiin esille kuntalaisten luottamus ja tehtävän määräaikaisuus. Pormestarin tehtävän merkityksestä annettiin imagollisia näkökantoja, jotka viittasivat niin kaupungin kuin pormestarin imagoon. Vastauksissa annettiin persoonaan liittyviä seikkoja ja kaupungin julkikuvaan liittyviä tekijöitä.
Tulosten valossa pormestarin tulee toimia avoimesti ja rehellisesti. Hänen tulee tarttua myös vaikeisiin asioihin. Pormestarin vastuunottoon katsottiin kuuluvan asioista riittävää ja totuudellista informointia.
Robert E. Stake (1995: 4) on pelkistänyt tapaustutkimuksen yhteen kysymykseen: ”Mitä tästä tapauksesta voimme oppia?” Tämän tapaustutkimuksen perusteella voidaan Staken esittämään kysymykseen vastata: Tutkimuksesta voi oppia sen, että pormestari mielletään henkilöksi, jonka sanomisia, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä arvioidaan monella eri tapaa poliittisten päättäjien näkökulmasta. Toimiessaan pormestari osoittaa monella tapaa vastuullisuuttaan tai on osoittamatta. Tämän tapaustutkimuksen aineisto osoittaa, että pormestarin tilivelvollisuus koetaan merkittäväksi ja monisäikeiseksi tekijäksi.