Särkänniemen kriisiviestinnän vastaanotto. Retorinen argumentaatioanalyysi Facebook-kommenteista
Appelberg, Fanni (2017)
Appelberg, Fanni
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan vuoden 2016 elokuussa tapahtuneeseen Särkänniemen delfiinien siirtoon liittyvän kriisiviestinnän vastaanottoa Facebookissa. Tutkimuksen aineisto koostuu Särkänniemen julkaiseman Facebook-tilapäivityksen keräämästä 77 kommentista, joissa otetaan kantaa Särkänniemen kriisiviestinnän onnistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Särkänniemen kriisiviestinnän onnistumiseen otetaan kantaa ja miten kommenteissa argumentoidaan ja pyritään retoristen keinojen avulla esittämään argumentit vakuuttavina ja oikeina.
Menetelmänä tutkimuksessa käytetään retorista argumentaatioanalyysia. Tutkimuksen lähtökohtana on, että argumentaatiota tutkitaan niin asiasisällön kuin kielellisen ulkoasunkin osalta. Teoreettisena taustana tutkimuksessa on kriisiviestintä ja julkinen keskustelu sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksesta selviää, että Särkänniemen kriisiviestinnän onnistumiseen suhtaudutaan Facebook-kommenteissa enimmäkseen kriittisesti, mikä peilaakin myös julkisuudessa esillä olleita näkökantoja. Toisaalta Särkänniemen kriisiviestintä jakaa myös mielipiteitä. Keskustelu Särkänniemen kriisiviestinnästä osoittautuu voimakkaan kaksijakoiseksi – valtaosa kommentoijista oli joko sitä mieltä, että kriisiviestintä epäonnistui tai että kriisiviestintä onnistui. Argumentteja ja niiden esittäjiä vahvistetaan monien eri retoristen keinojen avulla, joista osa toimii puolustamassa omaa argumenttia tai argumentoijaa ja osan avulla puolestaan pyritään heikentämään vasta-argumenttia tai sen esittäjää.
Tutkimus tukee tietoa siitä, että kriisiviestinnältä kaivataan yhä enemmän nopeutta ja avoimuutta. Sidosryhmillä on näkemystä siitä, mitä on hyvä kriisiviestintä, ja sosiaalinen media tarjoaa heille kanavan ilmaista mielipiteensä. Vaikuttaa siltä, että sosiaalisen median aikakautena iso osa ihmisistä arvostaa suoraa yhteyttä organisaatioihin erityisesti kriisin aikana. Kriisien ja kriisiviestinnän muuttuessa uutta tutkimusta varsinkin kriisiviestinnän vastaanotosta sosiaalisessa mediassa tarvitaan kuitenkin jatkuvasti lisää.
Menetelmänä tutkimuksessa käytetään retorista argumentaatioanalyysia. Tutkimuksen lähtökohtana on, että argumentaatiota tutkitaan niin asiasisällön kuin kielellisen ulkoasunkin osalta. Teoreettisena taustana tutkimuksessa on kriisiviestintä ja julkinen keskustelu sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksesta selviää, että Särkänniemen kriisiviestinnän onnistumiseen suhtaudutaan Facebook-kommenteissa enimmäkseen kriittisesti, mikä peilaakin myös julkisuudessa esillä olleita näkökantoja. Toisaalta Särkänniemen kriisiviestintä jakaa myös mielipiteitä. Keskustelu Särkänniemen kriisiviestinnästä osoittautuu voimakkaan kaksijakoiseksi – valtaosa kommentoijista oli joko sitä mieltä, että kriisiviestintä epäonnistui tai että kriisiviestintä onnistui. Argumentteja ja niiden esittäjiä vahvistetaan monien eri retoristen keinojen avulla, joista osa toimii puolustamassa omaa argumenttia tai argumentoijaa ja osan avulla puolestaan pyritään heikentämään vasta-argumenttia tai sen esittäjää.
Tutkimus tukee tietoa siitä, että kriisiviestinnältä kaivataan yhä enemmän nopeutta ja avoimuutta. Sidosryhmillä on näkemystä siitä, mitä on hyvä kriisiviestintä, ja sosiaalinen media tarjoaa heille kanavan ilmaista mielipiteensä. Vaikuttaa siltä, että sosiaalisen median aikakautena iso osa ihmisistä arvostaa suoraa yhteyttä organisaatioihin erityisesti kriisin aikana. Kriisien ja kriisiviestinnän muuttuessa uutta tutkimusta varsinkin kriisiviestinnän vastaanotosta sosiaalisessa mediassa tarvitaan kuitenkin jatkuvasti lisää.