Beeta-kerroin ja P/E-luku osakeportfolion tuoton selittäjinä
Korkea-aho, Teemu (2006)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
CAP–malli on selkeä ja johdonmukainen sijoitushyödykkeiden hinnoittelumalli. Se on eniten opetettu ja opiskeltu malli, koska se on yksinkertainen ja helppo ymmärtää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia beeta–kertoimen ja P/E–luvun kykyä selittää osaketuottoja. Ensiksi beetaa testataan yksinään ja aineistona on liitteessä 2 olevat yhtiöt. Seuraavaksi P/E–lukua testaan yksin ja sitten beeta–kertoimen kanssa samassa regressiossa. Näissä tutkimuksissa on mukana yhtiöt jotka on lueteltu liitteessä 1.
CAPM:n teorian tärkeät käsitteet ovat beeta–kerroin ja odotettu tuotto. Beeta–kerroin kuvaa sijoitushyödykkeen markkinariskin määrää. CAP–malli kuvaa kuinka odotettu tuotto kasvaa, kun sijotuksen beeta–kerroin kasvaa. Tässä tutkimuksessa osakkeet jaetaan neljään portfolioon beetan ja markkina–arvon mukaisesti. Porfolioon valitaan osakkeet ajanhetkellä t, tiedetyn beetan ja markkina–arvon mukaisesti ja osakkeen tuottosarja tulee mukaan tutkimukseen ajanhetkeen t+1.Tämä aikajakso on yksi vuosi ja portfoliot päivitetään vuosittain. P/E–lukua tutkitaan samalla tekniikalla, mutta osakkeen tuottosarja valitaan portfolioon ajanhetken t, heinäkuusta kesäkuuhun t+1. Näin yhtiöille jää puolen vuoden aikajakso julkaista tilinpäätös. Portfolioiden beeta–, P/E–luku ja tuottoaikasarjat regressoidaan ja tehdään päätelmät niiden selityskyvystä. Aineistona on ollut Vaasan yliopiston ylläpitämästä tietokannasta saatu Helsingin pörssissä noteeratut osakkeet ajanjaksolta 1987–2004.
Aineistosta huomiota herätti sen käyttäytymisen muutos pienten ja suurten beeta–kertoimien osalta 2000–luvulle tultaessa. 1990–luvulla kaikki portfoliot liikkuivat samansuuntaisesti markkinoiden kanssa. 2000–luvulla pienten beeta–kertoimien portfolion tuotot liikkuivat eri suuntaan kuin markkinat ja ison beetan portfoliot. Aikasarjaregression tuloksista voidaan päätellä, että beeta ja P/E–luku eivät selitä osaketuottoja. Tilastollisten testien tulokset ovat yksiselitteiset ja kaikki t–arvot ovat pieniä, jolloin beeta ja P/E–luku eivät selitä osaketuottoja tilastollisten testien mukaan. Selitysasteet (R2) ovat myös erittäin pieniä, käytännössä nollia. Tämän perusteella vaikuttaisi, että beetalla ja P/E–luvulla ei ole osaketuottojen selityskykyä mahdollisesti beetan epästabiilisuudesta johtuen.
CAPM:n teorian tärkeät käsitteet ovat beeta–kerroin ja odotettu tuotto. Beeta–kerroin kuvaa sijoitushyödykkeen markkinariskin määrää. CAP–malli kuvaa kuinka odotettu tuotto kasvaa, kun sijotuksen beeta–kerroin kasvaa. Tässä tutkimuksessa osakkeet jaetaan neljään portfolioon beetan ja markkina–arvon mukaisesti. Porfolioon valitaan osakkeet ajanhetkellä t, tiedetyn beetan ja markkina–arvon mukaisesti ja osakkeen tuottosarja tulee mukaan tutkimukseen ajanhetkeen t+1.Tämä aikajakso on yksi vuosi ja portfoliot päivitetään vuosittain. P/E–lukua tutkitaan samalla tekniikalla, mutta osakkeen tuottosarja valitaan portfolioon ajanhetken t, heinäkuusta kesäkuuhun t+1. Näin yhtiöille jää puolen vuoden aikajakso julkaista tilinpäätös. Portfolioiden beeta–, P/E–luku ja tuottoaikasarjat regressoidaan ja tehdään päätelmät niiden selityskyvystä. Aineistona on ollut Vaasan yliopiston ylläpitämästä tietokannasta saatu Helsingin pörssissä noteeratut osakkeet ajanjaksolta 1987–2004.
Aineistosta huomiota herätti sen käyttäytymisen muutos pienten ja suurten beeta–kertoimien osalta 2000–luvulle tultaessa. 1990–luvulla kaikki portfoliot liikkuivat samansuuntaisesti markkinoiden kanssa. 2000–luvulla pienten beeta–kertoimien portfolion tuotot liikkuivat eri suuntaan kuin markkinat ja ison beetan portfoliot. Aikasarjaregression tuloksista voidaan päätellä, että beeta ja P/E–luku eivät selitä osaketuottoja. Tilastollisten testien tulokset ovat yksiselitteiset ja kaikki t–arvot ovat pieniä, jolloin beeta ja P/E–luku eivät selitä osaketuottoja tilastollisten testien mukaan. Selitysasteet (R2) ovat myös erittäin pieniä, käytännössä nollia. Tämän perusteella vaikuttaisi, että beetalla ja P/E–luvulla ei ole osaketuottojen selityskykyä mahdollisesti beetan epästabiilisuudesta johtuen.