Tulojen vaikutus suomalaisten onnellisuuteen
Illikainen, Veikka (2025-04-15)
15.04.2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527540
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527540
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kotitalouden logaritmisten nettotulojen vaikutusta suomalaisten onnellisuuteen, ja niiden kasvun vaikutusta suomalaisten onnellisuuteen kolmessa eri tuloluokassa (pieni-, keski- ja suurituloiset). Lisäksi tutkitaan, miten suomalaisten kansallinen onnellisuus on kehittynyt vuosien 2002–2023 välillä, jonka aikana Suomen bruttokansantuote on kasvanut 15,1 prosentilla. Tutkimuksessa selvitetään, miten Richard Easterlinin paradoksi ilmenee suomalaisissa aineistoissa.
World Happiness Report on valinnut Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi vuodesta 2018 lähtien. Suomen menestystä kansainvälisissä onnellisuusvertailuissa on perusteltu esimerkiksi koulutuksella, innovaatiotoiminnalla, luottamuksella instituutioihin ja laajalla sosiaaliturvajärjestelmällä. Aikaisempien empiiristen tutkimusten mukaan tulojen ja onnellisuuden välillä on maltillinen positiivinen yhteys. Toisaalta tulokset osoittavat, että yhteys on voimakkaampi pienituloisilla, mutta suhteellisten tulojen osalta jokainen lisäeuro kasvattaa suomalaisten onnellisuutta.
Tutkielman aineisto koostuu European Social Surveyn (ESS ERIC) vuoden 2002 ja 2023 suomalaisten vastaajien otoksista (N=2050 ja N=1619). Aineiston analyysi on toteutettu IBM SPSS Statistics ja StataIC 16 (64-bit) ohjelmistoilla. Analyysimenetelminä hyödynnetään kahta lineaarista regressiomallia ja ordinaalista probit-mallia. Suomalaisten onnellisuutta selittäviksi taustamuuttujiksi valittiin seuraavat tekijät: logaritmiset kotitalouden nettotulot kuukaudessa, työ- ja opiskelijastatus, siviilisääty, ikä, sukupuoli ja sairaudet. Selitettävä muuttuja on onnellisuusfaktori, joka luotiin faktorianalyysillä hyödyntäen neljää erilaista subjektiivisia onnellisuuden tunteita mittaavia kysymyksiä.
Tulokset osoittavat, että kotitalouden suuremmat logaritmiset nettotulot olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeampaan onnellisuuteen suomalaisten keskuudessa. Sen sijaan kotitalouden logaritmisten nettotulojen kasvun ei havaittu vaikuttavan tilastollisesti merkitsevästi enemmän pieni- ja keskituloisten onnellisuuteen verrattuna suurituloisiin suomalaisiin. Pitkittäisasetelmassa tarkasteluajankohdalla 2002–2023 suomalaisten onnellisuus ei kasvanut tilastollisesti merkitsevästi bruttokansantuotteen kasvaessa samassa ajassa 15,1 prosenttia. Tutkielman tulokset ovat Easterlinin paradoksin mukaisia.
World Happiness Report on valinnut Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi vuodesta 2018 lähtien. Suomen menestystä kansainvälisissä onnellisuusvertailuissa on perusteltu esimerkiksi koulutuksella, innovaatiotoiminnalla, luottamuksella instituutioihin ja laajalla sosiaaliturvajärjestelmällä. Aikaisempien empiiristen tutkimusten mukaan tulojen ja onnellisuuden välillä on maltillinen positiivinen yhteys. Toisaalta tulokset osoittavat, että yhteys on voimakkaampi pienituloisilla, mutta suhteellisten tulojen osalta jokainen lisäeuro kasvattaa suomalaisten onnellisuutta.
Tutkielman aineisto koostuu European Social Surveyn (ESS ERIC) vuoden 2002 ja 2023 suomalaisten vastaajien otoksista (N=2050 ja N=1619). Aineiston analyysi on toteutettu IBM SPSS Statistics ja StataIC 16 (64-bit) ohjelmistoilla. Analyysimenetelminä hyödynnetään kahta lineaarista regressiomallia ja ordinaalista probit-mallia. Suomalaisten onnellisuutta selittäviksi taustamuuttujiksi valittiin seuraavat tekijät: logaritmiset kotitalouden nettotulot kuukaudessa, työ- ja opiskelijastatus, siviilisääty, ikä, sukupuoli ja sairaudet. Selitettävä muuttuja on onnellisuusfaktori, joka luotiin faktorianalyysillä hyödyntäen neljää erilaista subjektiivisia onnellisuuden tunteita mittaavia kysymyksiä.
Tulokset osoittavat, että kotitalouden suuremmat logaritmiset nettotulot olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeampaan onnellisuuteen suomalaisten keskuudessa. Sen sijaan kotitalouden logaritmisten nettotulojen kasvun ei havaittu vaikuttavan tilastollisesti merkitsevästi enemmän pieni- ja keskituloisten onnellisuuteen verrattuna suurituloisiin suomalaisiin. Pitkittäisasetelmassa tarkasteluajankohdalla 2002–2023 suomalaisten onnellisuus ei kasvanut tilastollisesti merkitsevästi bruttokansantuotteen kasvaessa samassa ajassa 15,1 prosenttia. Tutkielman tulokset ovat Easterlinin paradoksin mukaisia.