Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kansainväliset agenttisopimukset suomalaisen vientiyrityksen näkökulmasta : Riskilajit ja niiden hallinta

Jakonen, Johannes (2025-03-26)

 
Katso/Avaa
Pro gradu - Johannes Jakonen (593.7Kb)
Lataukset: 


Jakonen, Johannes
26.03.2025
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032621367
Tiivistelmä
Yrityksen vientitoiminta sisältää lukuisia riskejä. Erityisesti keskisuurien yritysten laajentuessa
kansainvälisille markkinoille, vientimuodon sekä käytettävän vientikanavan valinnalla on suuri
merkitys. Ennen oman myyntikonttorin perustamista tai tuotannon siirtämistä kohdemaahan,
yritys voi usein harjoittaa tunnustelevaa vientitoimintaa, jossa avainasemassa ovat viennin
aloittamisen sekä päättämisen nopeus. Informaation ja osaamisen rajallisuuden vuoksi
vientiyritykselle voi olla kannattavaa välillisen, eli sopimuskumppanin avustuksella tapahtuvan,
viennin harjoittaminen. Yhtenä esimerkkinä joustavasta ja välillisestä viennistä on
agentuuritoiminta, eli agenttisopimukseen pohjautuva kauppaedustus, jossa agentti välittää,
sekä mahdollisesti päättää, kauppoja vientiyrityksen eli päämiehen puolesta. Agentti harjoittaa
myynninedistämistä, joka kattaa myynti- tai ostotarjousten välittämisen lisäksi myös myyntiä
valmistelevia vaiheita. Agentti ei tule osaksi päämiehen ja asiakkaan välistä sopimusta, eikä se
omaa omistusoikeutta päämiehen tuotteisiin.

Vaikka agenttisopiminen nähdään yleensä kohtalaisen riskittömänä sopimustyyppinä sekä
viennin muotona, sisältävät agenttisopimukset, sekä kaikelle kaupalle tyypillisiä, että
agentuuritoiminnalle ominaisia riskejä. Yksi riskilajien kenttää merkittävimmin hahmottavista
taustatekijöistä on informaation epäsymmetria, jolla tarkoitetaan päämiehen ja agentin välillä
kulkevan informaation puutteellisuutta, viivettä sekä niihin liittyviä riskejä. Informaation
epäsymmetriaa korostaa sopijaosapuolten etäisyys sekä agentin kohtalaisen itsenäinen
toiminta. Lisäksi agenttisopimiselle tyypillisiä riskilajeja kuvaa päämies-agenttiteoriaan liittyvä
intressiristiriita. Intressiristiriita ilmenee molempien osapuolten tavoitellessa omaa etuaan.
Muita riskilajeja ovat mm. taloudelliset riskit sekä sopimussuhteen jälkeiset riskit, kuten
jälkiprovisio ja hyvitysoikeus.

Edellä mainittujen riskien nähdään perinteisesti olevan kokonaiskuvassa epätasapainossa
päämiehen ja agentin välillä. Päämies on poikkeuksetta taloudellisesti vahvempi osapuoli, jonka
vuoksi Suomen kansallinen lainsäädäntö sisältää liiketoiminnalle poikkeuksellista heikompaa
osapuolta suojaavaa pakottavaa lainsäädäntöä. Sopijaosapuolet eivät voi sopimalla poiketa
monesta agentin taloudellista asemaa turvaavista lainkohdista (mm. KeL 8§, 13§, 14§ ja 28§).
Agentti nähdään taloudellisesti päämiehestä riippuvaisena, ja sen solmittuihin kauppoihin
perustuvaa provisio-oikeutta suojataan pakottavalla lainsäädännöllä. Agentin heikomman suoja
on sopimussuhteen tilaan merkittävästi vaikuttava oikeusperiaate, ja se on vahvasti sidoksissa
päämiehen onnistuneeseen riskienhallintaan ja sopimussuunnitteluun.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt [7617]
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

TekijäNimekeAsiasanaYksikkö / TiedekuntaOppiaineJulkaisuaikaKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste