Alaikäisen potilasturvallisuus lainsäädännössä
Tamminen, Elina (2025)
Tamminen, Elina
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031819155
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031819155
Tiivistelmä
Potilasturvallisuus on terveydenhuollossa tärkeä arvo, joka aiemmin on pohjautunut lähinnä
lääkärin eettisiin ohjeisiin. Lainsäädännölle on kuitenkin tunnistettu tarve, jotta potilaiden oi
keuksia voidaan suojata paremmin. Nykyään potilasturvallisuus on kansainvälisestikin tunnis
tettu, ja kotimaisessa lainsäädännössä se pohjautuu terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §:ään.
Lapset tarvitsevat erityistä suojelua, sillä he ovat riippuvaisia huoltajan tai muun laillisen edus
tajan päätökset. Lapsen oikeudet on myös kansainvälisesti suojattu etenkin YK:n lapsen oi
keuksien sopimuksen kautta. Lapsen etu ja sen ensisijaisuus on tärkeää huomioida lasta koske
vassa päätöksenteossa, eikä se saa tarkoittaa vain lapsen mielipiteen selvittämistä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lainsäädäntö takaa potilasturvallisuuden alaikäisen
osalta sekä miten lainsäädännössä turvataan alaikäisen oikeus vaikuttaa itseään koskevaan
päätöksentekoon. Potilasturvallisuus on lainsäädännössäkin rinnakkain laadun kanssa, joten
potilasturvallisuuden toteutumista tutkitaan myös sen osalta, minkälaisia laatuvaatimuksia
terveydenhuollon palveluihin liittyy. Laatua toteutetaan ensisijaisesti hyvällä palveluvalikoimal
la sekä potilaslain (785/1992) 3 §:n mukaisella oikeudella hyvään hoitoon ja kohteluun. Tut
kielman tarkoituksena on myös selvittää, onko potilasturvallisuuteen liittyen lainsäädännössä
mahdollisesti myös kehitystarpeita etenkin kansainvälisiin sopimuksiin ja niistä saataviin tulkin
toihin nähden.
Tutkielma pohjautuu lainoppiin eli sen tarkoitus on tulkita ja systematisoida voimassa olevaa
lainsäädäntöä. Erilaisista oikeuslähteistä korostuu sekä kotimainen että kansainvälinen lain
säädäntö ja sen valmistelu- ja tulkinta-aineistot. Koska potilasturvallisuuden ja lapsen oikeuksia
yhdistävää tutkimusta on vain vähän, korostuu tutkielmassa myös eri aineistojen tulkinta yh
dessä voimassa olevan lainsäädännön kanssa.
Alaikäisten osalta hyvässä hoidossa korostuu kasvun ja kehityksen huomioiminen sekä asian
mukaisten palveluiden järjestäminen. Myös yhteistyö on isossa roolissa sekä terveydenhuollon
ja huoltajien, että palveluiden ja viranomaisten välillä. Onnistuneeseen yhteistyöhön vaikuttaa
asianmukainen tietojen kirjaaminen sekä tiedon jakaminen eri viranomaisten välillä. Toisaalta
potilasturvallisuuteen vaikuttaa myös se, että tietoa ei anneta sellaiselle taholle, jolla siihen ei
ole lainmukaista oikeutta. Näkökulma potilasturvallisuuteen systeeminä auttaa hahmotta
maan, miten potilasturvallisuutta organisaatiossa toteutetaan.
Voimassa olevasta lainsäädännöstä on löydettävissä osatekijät, jotka tulevat esiin arvioitaessa
alaikäisen potilasturvallisuutta. Näitä ovat esimerkiksi itsemääräämisoikeus, lapsen mielipiteen
selvittäminen sekä lääketieteellisiin tutkimuksiin liittyvät rajoitukset. Esimerkiksi rokotukset ja
erilaiset hoitovaihtoehdot voivat kuitenkin aiheuttaa ristiriitoja sekä lapsen edun että huolta
jien välillä eikä lainsäädännöstä löydy suoraa vastausta näihin terveydenhuollon osalta.
lääkärin eettisiin ohjeisiin. Lainsäädännölle on kuitenkin tunnistettu tarve, jotta potilaiden oi
keuksia voidaan suojata paremmin. Nykyään potilasturvallisuus on kansainvälisestikin tunnis
tettu, ja kotimaisessa lainsäädännössä se pohjautuu terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §:ään.
Lapset tarvitsevat erityistä suojelua, sillä he ovat riippuvaisia huoltajan tai muun laillisen edus
tajan päätökset. Lapsen oikeudet on myös kansainvälisesti suojattu etenkin YK:n lapsen oi
keuksien sopimuksen kautta. Lapsen etu ja sen ensisijaisuus on tärkeää huomioida lasta koske
vassa päätöksenteossa, eikä se saa tarkoittaa vain lapsen mielipiteen selvittämistä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lainsäädäntö takaa potilasturvallisuuden alaikäisen
osalta sekä miten lainsäädännössä turvataan alaikäisen oikeus vaikuttaa itseään koskevaan
päätöksentekoon. Potilasturvallisuus on lainsäädännössäkin rinnakkain laadun kanssa, joten
potilasturvallisuuden toteutumista tutkitaan myös sen osalta, minkälaisia laatuvaatimuksia
terveydenhuollon palveluihin liittyy. Laatua toteutetaan ensisijaisesti hyvällä palveluvalikoimal
la sekä potilaslain (785/1992) 3 §:n mukaisella oikeudella hyvään hoitoon ja kohteluun. Tut
kielman tarkoituksena on myös selvittää, onko potilasturvallisuuteen liittyen lainsäädännössä
mahdollisesti myös kehitystarpeita etenkin kansainvälisiin sopimuksiin ja niistä saataviin tulkin
toihin nähden.
Tutkielma pohjautuu lainoppiin eli sen tarkoitus on tulkita ja systematisoida voimassa olevaa
lainsäädäntöä. Erilaisista oikeuslähteistä korostuu sekä kotimainen että kansainvälinen lain
säädäntö ja sen valmistelu- ja tulkinta-aineistot. Koska potilasturvallisuuden ja lapsen oikeuksia
yhdistävää tutkimusta on vain vähän, korostuu tutkielmassa myös eri aineistojen tulkinta yh
dessä voimassa olevan lainsäädännön kanssa.
Alaikäisten osalta hyvässä hoidossa korostuu kasvun ja kehityksen huomioiminen sekä asian
mukaisten palveluiden järjestäminen. Myös yhteistyö on isossa roolissa sekä terveydenhuollon
ja huoltajien, että palveluiden ja viranomaisten välillä. Onnistuneeseen yhteistyöhön vaikuttaa
asianmukainen tietojen kirjaaminen sekä tiedon jakaminen eri viranomaisten välillä. Toisaalta
potilasturvallisuuteen vaikuttaa myös se, että tietoa ei anneta sellaiselle taholle, jolla siihen ei
ole lainmukaista oikeutta. Näkökulma potilasturvallisuuteen systeeminä auttaa hahmotta
maan, miten potilasturvallisuutta organisaatiossa toteutetaan.
Voimassa olevasta lainsäädännöstä on löydettävissä osatekijät, jotka tulevat esiin arvioitaessa
alaikäisen potilasturvallisuutta. Näitä ovat esimerkiksi itsemääräämisoikeus, lapsen mielipiteen
selvittäminen sekä lääketieteellisiin tutkimuksiin liittyvät rajoitukset. Esimerkiksi rokotukset ja
erilaiset hoitovaihtoehdot voivat kuitenkin aiheuttaa ristiriitoja sekä lapsen edun että huolta
jien välillä eikä lainsäädännöstä löydy suoraa vastausta näihin terveydenhuollon osalta.