MONENKESKISYYS ETELÄ-POHJANMAAN MAATALOUSKONEITA JA KULJETINJÄRJESTELMIÄ VALMISTAVIEN YRITYKSIEN YRITYSRYHMISSÄ
Komulainen, Mika (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia monenkeskisiä yritysyhteistyösuhteita Etelä-Pohjanmaan maatalouskoneita ja kuljetinjärjestelmiä valmistavien yrityksien yritysryhmissä. Yritysryhmien monenkeskistä yhteistyötä pyritään kuvailemaan ja vertailemaan sekä selvittämään millaisina yritykset kokevat monenkeskiset verkostosuhteet.
Tutkimuksen teoreettinen perusta ja viitekehys rakentuvat transaktiokustannusteorian, sosiaalisen pääoman teorian sekä monenkeskisen yritysyhteistyön mallien luomalle perustalle. Monenkeskistä yritysyhteistyötä analysoitiin teoriasta johdetun viitekehyksen avulla. Tutkimuksessa on sovellettu kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimuksen epistemologisena valintana on hermeneuttinen analyysi. Tutkimuksen ontologinen lähestymistapa on heikon konstruktionistinen, jossa konstruointi viittaa todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta tutkimuksen kohteena olevissa yritysryhmissä. Tutkimukseen osallistuivat kaksi metalliteollisuuden yritysverkostoa, joista mukana on yhteensä kymmenen yritystä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla kunkin yrityksen toimitusjohtajaa.
Kuljetinjärjestelmiä valmistavan Suupohjan verkoston monenkeskinen yritysyhteistyö muistuttaa lähinnä kehittämisrengasta, jossa keskeisenä tavoitteena on oppia keskustelujen ja käytännön esimerkkien myötä. Maatalouskoneita valmistavan Härmänmaan verkoston monenkeskinen yritysyhteistyö on syvällisempää kuin Suupohjassa, sillä siinä on kehittämisrengas–tyyppisien elementtien lisäksi yhteistyörengas–tyyppisiä ulottuvuuksia, joilla tavoitellaan kustannussäästöjä yhteisen resurssin kautta. Suupohjan verkostossa löyhä monenkeskinen yhteistyö koetaan myönteisenä, mutta yritykset eivät ole kovin halukkaita syvällisempään yhteistoimintaan verkoston sisällä. Härmänmaan verkostossa suhtaudutaan positiivisemmin tiiviimpään monenkeskiseen yhteistyöhön ja yrityksillä on halu kehittää verkostoa etenkin vientiyhteistyön osalta, jotta alueellinen kilpailukyky säilyisi.
Tutkimuksen teoreettinen perusta ja viitekehys rakentuvat transaktiokustannusteorian, sosiaalisen pääoman teorian sekä monenkeskisen yritysyhteistyön mallien luomalle perustalle. Monenkeskistä yritysyhteistyötä analysoitiin teoriasta johdetun viitekehyksen avulla. Tutkimuksessa on sovellettu kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimuksen epistemologisena valintana on hermeneuttinen analyysi. Tutkimuksen ontologinen lähestymistapa on heikon konstruktionistinen, jossa konstruointi viittaa todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta tutkimuksen kohteena olevissa yritysryhmissä. Tutkimukseen osallistuivat kaksi metalliteollisuuden yritysverkostoa, joista mukana on yhteensä kymmenen yritystä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla kunkin yrityksen toimitusjohtajaa.
Kuljetinjärjestelmiä valmistavan Suupohjan verkoston monenkeskinen yritysyhteistyö muistuttaa lähinnä kehittämisrengasta, jossa keskeisenä tavoitteena on oppia keskustelujen ja käytännön esimerkkien myötä. Maatalouskoneita valmistavan Härmänmaan verkoston monenkeskinen yritysyhteistyö on syvällisempää kuin Suupohjassa, sillä siinä on kehittämisrengas–tyyppisien elementtien lisäksi yhteistyörengas–tyyppisiä ulottuvuuksia, joilla tavoitellaan kustannussäästöjä yhteisen resurssin kautta. Suupohjan verkostossa löyhä monenkeskinen yhteistyö koetaan myönteisenä, mutta yritykset eivät ole kovin halukkaita syvällisempään yhteistoimintaan verkoston sisällä. Härmänmaan verkostossa suhtaudutaan positiivisemmin tiiviimpään monenkeskiseen yhteistyöhön ja yrityksillä on halu kehittää verkostoa etenkin vientiyhteistyön osalta, jotta alueellinen kilpailukyky säilyisi.