Alueellinen eriytyminen Vaasassa: Hyvä- ja huono-osaisuuden jakautuminen kaupungin alueella
Komsi, Sanna (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Alueellinen eriytyminen, eli kaupungin sisäisen rakenteen erilaistuminen ja erilaisten väestöryhmien epätasainen alueellinen sijoittuminen on osa nykypäivän kaupunkien todellisuutta. Kaupunkien alueellisen eriytymisen seurauksena tietynlaiset väestönpiirteet ovat alueesta riippuen joko yli- tai aliedustettuina, ja ilmiö on johtanut maailmalla erilaisten yhteiskunnallisten ja sosiaalisten ongelmien, kuten köyhyyden, työttömyyden ja rikollisuuden, kasautumiseen yksittäisille alueille kaupungin sisällä. Parina viime vuosikymmenenä myös Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla on havaittu köyhyyden sekä maahanmuuttajataustaisen väestön kasautumista omille alueilleen. Lisäksi alueiden väliset tulo- ja koulutuserot ovat kasvaneet. Myös Vaasan kaupungissa on selvästi tunnistettavissa toisistaan eroavia ja yksittäisten väestönpiirteiden leimaamia alueita, mutta kaupungissa esiintyvää alueellista eriytymistä ei ole vielä tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää alueellisen eriytymisen tilannetta Vaasan kaupungissa ja saada käsitys siitä, miten kaupunki on alueellisesti eriytynyt ja ovatko jotkin väestönpiirteet, etenkin hyvä- ja huono-osaisuus, keskittyneet kaupungissa omille alueilleen.
Alueellisesti eriytyneessä kaupungissa erilaiset väestöryhmät asuvat selkeästi erillään toisistaan. Ilmiön taustalla vaikuttavat monet yhteiskunnassa eriarvoisuutta luovat tekijät, alueiden erilaiset roolit sekä tarkoituksellisesti luotujen erilaisten alueiden olemassaolo, mutta yksinkertaisimmillaan alueellista eriytymistä syntyy, kun erilaiset asukkaat etsivät omaa paikkaansa kaupungin erilaisten alueiden joukosta. Erilaiset väestönpiirteet ja asuinalueiden yksilölliset ominaisuudet kietoutuvat yhteen vaikuttaen hyvinvoinnin jakautumiseen kaupungin alueella. Tästä johtuen Vaasassa vallitsevaa alueellisen eriytymisen tilannetta selvitetään sekä aluemaantieteellisen kuvailun että kaupungin väestöstä saatavan tilastotiedon avulla. Kaupungin eri alueiden väestönpiirteitä selvitetään väestön demografisia, sosio-ekonomisia ja etnisiä ominaisuuksia kuvaavan tilastotiedon avulla. Pelkät tilastot eivät kuitenkaan voi paljasta koko totuutta alueilla vallitsevasta todellisuudesta, ja siksi kaupungin sisäisiä alueita tarkastellaan myös laadullisesti. Paikallisten piirteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen auttaa tutkittavilla alueilla vallitsevan todellisuuden hahmottamisessa ja ymmärtämisessä, tilastojen kertoessa erilaisten väestönpiirteiden keskittymisestä.
Tutkimuksen perusteella Vaasan kaupunki on sekä rakenteellisilta että väestöllisiltä ominaisuuksiltaan alueellisesti eriytynyt, mutta alueelliset erot eivät ole kärjistyneet äärimmilleen. Vielä tällä hetkellä kaupungista ei löydy alueita, joiden väestönpiirteet olisivat selvästi täysin yksipuoliset. Kaupungin alueella on kuitenkin havaittavissa sekä hyvä- että huono-osaisuuteen liittyvien väestönpiirteiden alueellista keskittymistä. Alueet ovat keskenään erilaisia myös demografisten piirteidensä sekä väestönsä äidinkielen suhteen. Rakenteellisilta ominaisuuksiltaan suurimmat alueiden väliset erot vallitsevat eri asuinalueiden rakennuskannassa ja sitä kautta etenkin alueiden luonteessa ja imagossa. Asuinalueiden imago selittääkin parhaiten myös alueiden väestönpiirteissä ilmeneviä eroja. Heikoimmat väestönpiirteet ovat keskittyneet kaupungin luonteeltaan heikoimmille alueille, ja päinvastoin. Alueellinen eriytyminen ja alueellisten erojen olemassaolo ovat siis huomionarvoisia ilmiöitä Vaasan kaupungissa. Alueellisten erojen lisääntyessä ja kärjistyessä erilaiset ongelmat todennäköisimmin kasautuvat yksittäisille alueille, johtaen epätasapainoiseen kaupunkirakenteeseen, jonka vaikutukset voivat näkyä koko kaupungin hyvinvoinnissa.
Alueellisesti eriytyneessä kaupungissa erilaiset väestöryhmät asuvat selkeästi erillään toisistaan. Ilmiön taustalla vaikuttavat monet yhteiskunnassa eriarvoisuutta luovat tekijät, alueiden erilaiset roolit sekä tarkoituksellisesti luotujen erilaisten alueiden olemassaolo, mutta yksinkertaisimmillaan alueellista eriytymistä syntyy, kun erilaiset asukkaat etsivät omaa paikkaansa kaupungin erilaisten alueiden joukosta. Erilaiset väestönpiirteet ja asuinalueiden yksilölliset ominaisuudet kietoutuvat yhteen vaikuttaen hyvinvoinnin jakautumiseen kaupungin alueella. Tästä johtuen Vaasassa vallitsevaa alueellisen eriytymisen tilannetta selvitetään sekä aluemaantieteellisen kuvailun että kaupungin väestöstä saatavan tilastotiedon avulla. Kaupungin eri alueiden väestönpiirteitä selvitetään väestön demografisia, sosio-ekonomisia ja etnisiä ominaisuuksia kuvaavan tilastotiedon avulla. Pelkät tilastot eivät kuitenkaan voi paljasta koko totuutta alueilla vallitsevasta todellisuudesta, ja siksi kaupungin sisäisiä alueita tarkastellaan myös laadullisesti. Paikallisten piirteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen auttaa tutkittavilla alueilla vallitsevan todellisuuden hahmottamisessa ja ymmärtämisessä, tilastojen kertoessa erilaisten väestönpiirteiden keskittymisestä.
Tutkimuksen perusteella Vaasan kaupunki on sekä rakenteellisilta että väestöllisiltä ominaisuuksiltaan alueellisesti eriytynyt, mutta alueelliset erot eivät ole kärjistyneet äärimmilleen. Vielä tällä hetkellä kaupungista ei löydy alueita, joiden väestönpiirteet olisivat selvästi täysin yksipuoliset. Kaupungin alueella on kuitenkin havaittavissa sekä hyvä- että huono-osaisuuteen liittyvien väestönpiirteiden alueellista keskittymistä. Alueet ovat keskenään erilaisia myös demografisten piirteidensä sekä väestönsä äidinkielen suhteen. Rakenteellisilta ominaisuuksiltaan suurimmat alueiden väliset erot vallitsevat eri asuinalueiden rakennuskannassa ja sitä kautta etenkin alueiden luonteessa ja imagossa. Asuinalueiden imago selittääkin parhaiten myös alueiden väestönpiirteissä ilmeneviä eroja. Heikoimmat väestönpiirteet ovat keskittyneet kaupungin luonteeltaan heikoimmille alueille, ja päinvastoin. Alueellinen eriytyminen ja alueellisten erojen olemassaolo ovat siis huomionarvoisia ilmiöitä Vaasan kaupungissa. Alueellisten erojen lisääntyessä ja kärjistyessä erilaiset ongelmat todennäköisimmin kasautuvat yksittäisille alueille, johtaen epätasapainoiseen kaupunkirakenteeseen, jonka vaikutukset voivat näkyä koko kaupungin hyvinvoinnissa.