Johdon palkitsemisjärjestelmät Suomessa: Palkitsemistavat ja -taso
Kolehmainen, Ulla (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Talousteoreettisesta näkökulmasta palkitsemisjärjestelmien tarkoituksena on osakkeenomistajien hyvinvoinnin maksimointi. Palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on siten suunnata johtajien pääomien käyttö, riskiasenne, päätöksentekohorisontti ja työponnistelu siten, että ne kaikissa tilanteissa vastaavat omistajien tavoitteita. Tällöin sekä palkitsemistapojen että -tason on tuettava omistuksen arvon kasvattamista.
Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan suomalaisten suuryritysten ylimmän johdon palkitsemistapoja ja –tasoa vuonna 2000 kyselytutkimuksella kerätyn aineiston pohjalta. Tutkimuksen perusjoukkona oli Suomen 500 suurinta yritystä liikevaihdolla mitattuna sekä lisäksi sitä pienemmät yritykset, jos ne olivat vuonna 2000 listautuneena Helsingin Pörssissä. Tutkimukseen osallistui 48 yritystä, joista 15 on listautunut Helsingin Pörssiin. Otos kattaa 257 johtajan palkitsemistiedot.
Aineiston perusteella suuryritysten johdon palkitsemisesta puhuttaessa voidaan todella puhua palkitsemisjärjestelmistä varsinkin pörssiyritysten osalta. Peruspalkan lisäksi 94 prosentilla johtajista oli käytettävissä ainakin yksi luontoisetu, 50 prosentilla eläke-etu ja 38 prosentilla on mahdollisuus erorahaan. Tulospalkkaukseen piiriin kuului 89 prosenttia johtajista. Uusi optio-ohjelma otettiin käyttöön kolmessa yrityksessä, ja niiden piiriin kuului 7 prosenttia otoksen johtajista. Jonkinlainen optiojärjestelmä oli lisäksi voimassa 11 yrityksessä. Tutkielmassa ei kuitenkaan selvitetty johtajille aikaisempina vuosina myönnettyjen optioiden määrää. Kahdessa yrityksessä otettiin lisäksi käyttöön ns. synteettinen optiojärjestelmä, mutta järjestelmän perusteella ei vielä vuonna 2000 maksettu palkkioita.
Spearmanin korrelaatiomatriisi osoittaa, että korkea peruspalkan taso vaikuttaa positiivisesti muiden palkitsemistapojen käyttöön. Johtajien palkitsemistasoa (mitattuna peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja tulospalkkion summana) analysoidaan käyttämällä kriteereinä yrityksen kokoa, kannattavuutta, riskiä, kasvua, listautuminen ja ulkomaalaisomistusta sekä johtajan ikää ja vastuualuetta. Askeltavan regressioanalyysin perusteella kyseisillä muuttujina, lukuun ottamatta tilastollisesti ei-merkitsevää ulkomaalaisomistusosuutta, voidaan selittää 66,6 prosenttia johtajien palkitsemistasosta. Pörssijohtajien palkitsemistasosta muuttujat selittävät 73,0 prosenttia. Tällöin askeltavassa regressioanalyysissä poistippuneita muuttujia ovat ulkomaalaisomistuksen lisäksi yrityksen kasvu ja johtajan ikä. Johtajien palkitsemistasoeroja selittävät muuttujista parhaiten yrityksen koko ja johtajan vastuualue.
Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan suomalaisten suuryritysten ylimmän johdon palkitsemistapoja ja –tasoa vuonna 2000 kyselytutkimuksella kerätyn aineiston pohjalta. Tutkimuksen perusjoukkona oli Suomen 500 suurinta yritystä liikevaihdolla mitattuna sekä lisäksi sitä pienemmät yritykset, jos ne olivat vuonna 2000 listautuneena Helsingin Pörssissä. Tutkimukseen osallistui 48 yritystä, joista 15 on listautunut Helsingin Pörssiin. Otos kattaa 257 johtajan palkitsemistiedot.
Aineiston perusteella suuryritysten johdon palkitsemisesta puhuttaessa voidaan todella puhua palkitsemisjärjestelmistä varsinkin pörssiyritysten osalta. Peruspalkan lisäksi 94 prosentilla johtajista oli käytettävissä ainakin yksi luontoisetu, 50 prosentilla eläke-etu ja 38 prosentilla on mahdollisuus erorahaan. Tulospalkkaukseen piiriin kuului 89 prosenttia johtajista. Uusi optio-ohjelma otettiin käyttöön kolmessa yrityksessä, ja niiden piiriin kuului 7 prosenttia otoksen johtajista. Jonkinlainen optiojärjestelmä oli lisäksi voimassa 11 yrityksessä. Tutkielmassa ei kuitenkaan selvitetty johtajille aikaisempina vuosina myönnettyjen optioiden määrää. Kahdessa yrityksessä otettiin lisäksi käyttöön ns. synteettinen optiojärjestelmä, mutta järjestelmän perusteella ei vielä vuonna 2000 maksettu palkkioita.
Spearmanin korrelaatiomatriisi osoittaa, että korkea peruspalkan taso vaikuttaa positiivisesti muiden palkitsemistapojen käyttöön. Johtajien palkitsemistasoa (mitattuna peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja tulospalkkion summana) analysoidaan käyttämällä kriteereinä yrityksen kokoa, kannattavuutta, riskiä, kasvua, listautuminen ja ulkomaalaisomistusta sekä johtajan ikää ja vastuualuetta. Askeltavan regressioanalyysin perusteella kyseisillä muuttujina, lukuun ottamatta tilastollisesti ei-merkitsevää ulkomaalaisomistusosuutta, voidaan selittää 66,6 prosenttia johtajien palkitsemistasosta. Pörssijohtajien palkitsemistasosta muuttujat selittävät 73,0 prosenttia. Tällöin askeltavassa regressioanalyysissä poistippuneita muuttujia ovat ulkomaalaisomistuksen lisäksi yrityksen kasvu ja johtajan ikä. Johtajien palkitsemistasoeroja selittävät muuttujista parhaiten yrityksen koko ja johtajan vastuualue.