Yrityksen verovastuullisuus ja aggressiivinen verosuunnittelu : Pitääkö yritysten välttää aggressiivista verosuunnittelua toimiakseen verovastuullisesti?
Nurminen, Kristian Mikael (2024-12-15)
Nurminen, Kristian Mikael
15.12.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241215102733
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241215102733
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten verovastuullisuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä keskittyen erityisesti aggressiiviseen verosuunnitteluun. Kasvava tarve ymmärtää yritysten roolia yhteiskunnallisessa vastuullisuudessa nostaa esiin kysymyksiä verotuksen oikeudenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä ja sääntelyn riittävyydestä. Kansainvälisessä liiketoiminnassa aggressiivinen verosuunnittelu herättää eettisiä, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden tarkastelu on ajankohtaista niin yrityksille, lainsäätäjille kuin sidosryhmille. Aggressiiviselle verosuunnittelulle ei ole oikeusteoreettisesti täsmällistä määritelmää, joten tätä ilmiötä tarkastellaan monin tavoin tutkielmassa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritysten verovastuullisuus voi edistää verotuksen oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä sekä millaisia eettisiä ja sääntelyyn liittyviä haasteita yritykset kohtaavat aggressiivisen verosuunnittelun välttämisessä. Lisäksi työssä pohditaan, miksi yritysten tulisi raportoida verovastuullisuudestaan ja miten raportointi tukee läpinäkyvyyttä sekä sidosryhmien luottamusta. Tutkimus yhdistää vero-oikeuden ja yhteiskuntavastuun näkökulmat pyrkien tuottamaan käytännönläheisiä ja akateemisesti hyödyllisiä johtopäätöksiä.
Tutkimus on toteutettu vero-oikeudellisena ja veropoliittisena tarkasteluna hyödyntäen sääntelyteorian ja oikeusteoreettisia lähestymistapoja. Teoreettinen viitekehys rakentuu hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien kuten oikeudenmukaisuuden, oikeusvarmuuden ja tehokkuuden ympärille, liittäen nämä yhteiskuntavastuun periaatteisiin. Yhteiskuntavastuullisuudella ja verotuksen analysoinnissa käytämme myös eettisiä argumentteja. Aineistona käytetään ajankohtaisia veropolitiikan asiakirjoja, akateemista kirjallisuutta sekä yritysesimerkkejä. Tutkimus tarkastelee myös verojalanjälkiraportoinnin merkitystä osana yritysten lisääntyvä tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä verokäytännöissään. Tämä on synnyttänyt uusia raportointikäytäntöjä, kuten vapaaehtoisen maakohtaisen raportoinnin ja veroihin liittyvien periaatteiden julkistamisen.
Johtopäätöksissä todetaan, että pelkkä sääntely ei riitä aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemiseen, vaan tarvitaan myös eettisesti kestäviä valintoja ja sidosryhmien painetta. Läpinäkyvä raportointi ja vastuullinen veropolitiikka voivat vahvistaa yritysten luottamusta ja mainetta sekä edistää pitkäjänteistä riskienhallintaa, joilla voidaan edistää yhtiön omistajien etua. Lisäksi korostetaan, että yritysten on tärkeää ylittää lainsäädännön minimivaatimukset. Tutkimus painottaa, että verovastuullisuus ei ainoastaan tue yhteiskunnallisia tavoitteita, vaan edistää myös kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritysten verovastuullisuus voi edistää verotuksen oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä sekä millaisia eettisiä ja sääntelyyn liittyviä haasteita yritykset kohtaavat aggressiivisen verosuunnittelun välttämisessä. Lisäksi työssä pohditaan, miksi yritysten tulisi raportoida verovastuullisuudestaan ja miten raportointi tukee läpinäkyvyyttä sekä sidosryhmien luottamusta. Tutkimus yhdistää vero-oikeuden ja yhteiskuntavastuun näkökulmat pyrkien tuottamaan käytännönläheisiä ja akateemisesti hyödyllisiä johtopäätöksiä.
Tutkimus on toteutettu vero-oikeudellisena ja veropoliittisena tarkasteluna hyödyntäen sääntelyteorian ja oikeusteoreettisia lähestymistapoja. Teoreettinen viitekehys rakentuu hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien kuten oikeudenmukaisuuden, oikeusvarmuuden ja tehokkuuden ympärille, liittäen nämä yhteiskuntavastuun periaatteisiin. Yhteiskuntavastuullisuudella ja verotuksen analysoinnissa käytämme myös eettisiä argumentteja. Aineistona käytetään ajankohtaisia veropolitiikan asiakirjoja, akateemista kirjallisuutta sekä yritysesimerkkejä. Tutkimus tarkastelee myös verojalanjälkiraportoinnin merkitystä osana yritysten lisääntyvä tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä verokäytännöissään. Tämä on synnyttänyt uusia raportointikäytäntöjä, kuten vapaaehtoisen maakohtaisen raportoinnin ja veroihin liittyvien periaatteiden julkistamisen.
Johtopäätöksissä todetaan, että pelkkä sääntely ei riitä aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemiseen, vaan tarvitaan myös eettisesti kestäviä valintoja ja sidosryhmien painetta. Läpinäkyvä raportointi ja vastuullinen veropolitiikka voivat vahvistaa yritysten luottamusta ja mainetta sekä edistää pitkäjänteistä riskienhallintaa, joilla voidaan edistää yhtiön omistajien etua. Lisäksi korostetaan, että yritysten on tärkeää ylittää lainsäädännön minimivaatimukset. Tutkimus painottaa, että verovastuullisuus ei ainoastaan tue yhteiskunnallisia tavoitteita, vaan edistää myös kestävän kehityksen mukaista toimintaa.