Vähemmistöjen yhdenvertainen kohtelu intersektionaalisesta näkökulmasta rekrytointiprosessissa : Anonyymi rekrytointi ratkaisuna

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee yhdenvertaisuutta työhönottotilanteissa vähemmistöjen näkökulmasta. Tärkeimmät käsitteet, joita tarkastellaan ovat monimuotoisuus, intersektionaalisuus, syrjintä, representatiivinen byrokratia, rekrytointiprosessi ja anonyymi rekrytointi. Tutkielman aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden takia, vähemmistöt kohtaavat syrjintää työelämässä monista eri syistä, ja on yhteiskunnallisesti merkittävää pyrkiä löytämään ongelmaan ratkaisuja. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tutustuen aikaisempaan tutkimusmateriaaliin keskeisistä käsitteistä, joiden pohjalta on pyritty vastaamaan tutkimusongelmaan: Vähemmistöjen yhdenvertainen kohtelu rekrytointiprosessissa, ja anonyymin rekrytoinnin vaikutukset, jota pyritään edelleen tarkentamaan tutkimuskysymyksellä: Miten anonyymi rekrytointi vaikuttaa rekrytointi-prosessiin ja lisääntyykö yhdenvertaisuus sen avulla? Empiria on pyritty keräämään monipuolisista, ensisijaisesti vertaisarvioiduista lähteistä. Keskeisimpänä havaintona tutkimusaineiston läpikäynnin jälkeen on, että yhdenvertaisuus ei täysin toteudu työhönottotilanteissa, vaan vähemmistöjen edustajat kohtaavat syrjintää. Syrjintää kohdistui lähes kaikkiin vähemmistöjen edustajiin, ja joissain tilanteissa syrjintä vaikuttaisi perustuvan useampaan kuin yhteen tekijään, kuten esimerkiksi sukupuoleen ja etniseen taustaan. Havaittiin kuitenkin, että monimuotoisuuden lisääntyminen on hyödyllistä organisaatiolle ja työyhteisölle. Anonyymin rekrytoinnin voitiin todeta lisäävän joissain tapauksissa yhdenvertaisuutta, mutta menetelmä vaatii vielä kehittämistä, jotta sen käyttöönotosta saadaan houkuttelevaa organisaatioille. Havaittiin myös, että rekrytoijien ja työnhakijoiden kokemukset erosivat toisistaan. Työnhakijat kokivat anonyymin rekrytoinnin positiivisena asiana, kun rekrytoijien suhtautuminen oli vähemmän innokas. Kävi myös ilmi, että anonyymisoinnin keinoista helpoiten toteutettaviksi koettiin anonyymi standardoitu hakemuslomake ja anonyymi osaamisnäyte. Toisaalta esille nousi myös huomio, että organisaatioissa, joissa toteutetaan muita syrjintää ehkäiseviä toimia, anonyymi rekrytointi ei ollut toimiva ratkaisu sillä se saattoi hankaloittaa noita toimia. Esille nousi myös seikkaan, että organisaatiot, jotka voisivat hyötyä hakemusten anonyymisoinnista voivat olla haluttomia implementoimaan anonyymisointia. Loppupäätelmät muotoutuivat seuraavasti: Anonyymi rekrytointi voi olla toimiva ratkaisu, mutta yksin sen avulla ei ole mahdollista saavuttaa yhdenvertaisuutta, vaan tarvitaan tiedon levittämistä monimuotoisuuden hyödyistä. Työnhakijat kokivat anonyymin rekrytoinnin lisäävän tasavertaisuuden kokemusta. On myös pyrittävä muuttamaan asenteita ja ennakkoluuloja vähemmistöjä kohtaan. Tähän keinoiksi esitetään lisätutkimusta niin anonyymistä rekrytoinnista, syrjinnän vaikutuksista kuin intersektionaalisuuden vaikutuksesta anonyymiin rekrytointiin.