Välillisen julkishallinnon ohjaus: Suomen ja Ruotsin riistahallintojen vertaileva tutkimus
Kokkoniemi, Mika (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
1990-luvulla Suomen ja Ruotsin metsästysorganisaatioiden ohjaus ja valvonta ovat voimistuneet ulkoisten vaikutteiden, erityisesti kansainvälistymisen ja riistabiologisen tiedon lisääntymisen johdosta. Ohjauksen kasvun taustatekijänä on toiminut lisääntynyt huoli luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Lisäksi molemmat maat liittyivät EU:n jäseniksi vuonna 1995, jonka seurauksena EU:n luonto- ja lintudirektiivit alkoivat vaikuttaa kansallisiin riistahallinnon ohjausjärjestelmiin.
Työn tutkimusongelmiksi ovat nousseet kysymykset, millaisia eroja esiintyy Ruotsin ja Suomen riistahallintojen ohjausjärjestelmien ja käytännön ohjauskeinojen välillä sekä mitkä ovat olleet EU:n vaikutukset maiden kansallisiin ohjauskäytäntöihin, metsästykseen ja riistanhoitoon. Vastausta tutkimusongelmiin on haettu vertailemalla riistahallintojen rakenteista ja käytännön ohjauskeinoista löytyviä eroja. Vertailun varsinaisia kohteita ovat Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ) ja Svenska Jägareförbundet (SJF), jotka kuuluvat välilliseen julkishallintoon. Tutkimuksen keskeinen teoria koskee ohjausta ja valvontaa, koska tarkastelun kohteena on, kuinka varsinaisesta valtionhallinnosta erillään olevaa välillistä julkishallintoa ohjataan ja valvotaan. Lisäksi teoreettista pohjaa on laajennettu välillisen julkishallinnon käsitteellä, jonka avulla on pyritty määrittelemään MKJ:n ja SJF:n asema julkisessa hallinnossa
Tutkimus on luonteeltaan vertaileva ja laadullinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty vertailevaa hallinnon metodia. Empiirinen aineisto koostuu pääasiassa Ruotsin ja Suomen metsästyslainsäädännöstä ja metsästysjärjestöjen tiedotuslehtien artikkeleista. Metsästyslainsäädäntöä on käytetty apuna, kun on selvitetty maiden riistahallintojen tehtäviä, rakenteita, hierarkioita ja eri organisaatioiden toimivaltuuksia suorittaa ohjausta ja valvontaa. Tiedotuslehtien avulla on selvitetty EU:n vaikutuksia maiden riistahallinnon ohjaus- ja valvontajärjestelmään.
Vertailtaessa Suomen ja Ruotsin riistahallintojen ohjaus- ja valvontajärjestelmien rakenteita, voidaan havaita yksi huomattava ero, mikä selittää pitkälti järjestelmien erilaisuutta. Suomessa varsinainen metsästysorganisaation oikeushenkilöllisyys, asema ja tehtävät on lakisääteistetty metsästyslaissa. Suomen metsästyslaissa on määritetty tarkkaan MKJ:n tehtävät, organisaatiorakenne ja sen asema metsästystä koskevassa valvonta- ja ohjausjärjestelmässä Ruotsissa ei ole lakisääteistetty metsästysorganisaation oikeushenkilöllisyyttä, tehtäviä tai asemaa. SJF on ajan mittaan saanut hoitaakseen varsinaisia riistanhoitoa koskevia tehtäviä. Riistahallinnossa käytetyt ohjauskeinot ovat samankaltaisia. Suurin ero on siinä, että MKJ voi ohjata metsästystä luvilla ja rajoituksilla. EU:n jäsenyys ja direktiivit ovat vaikuttaneet eri tavoin maiden riistahallintojen ohjauskäytäntöihin. Tämä johtuu valvonta- ja lupaviranomaisten erilaisesta tavasta tulkita direktiivejä. Kuitenkin EU:n komissio on alkanut vähitellen ohjata ja valvoa molempien maiden metsästystä.
Työn tutkimusongelmiksi ovat nousseet kysymykset, millaisia eroja esiintyy Ruotsin ja Suomen riistahallintojen ohjausjärjestelmien ja käytännön ohjauskeinojen välillä sekä mitkä ovat olleet EU:n vaikutukset maiden kansallisiin ohjauskäytäntöihin, metsästykseen ja riistanhoitoon. Vastausta tutkimusongelmiin on haettu vertailemalla riistahallintojen rakenteista ja käytännön ohjauskeinoista löytyviä eroja. Vertailun varsinaisia kohteita ovat Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ) ja Svenska Jägareförbundet (SJF), jotka kuuluvat välilliseen julkishallintoon. Tutkimuksen keskeinen teoria koskee ohjausta ja valvontaa, koska tarkastelun kohteena on, kuinka varsinaisesta valtionhallinnosta erillään olevaa välillistä julkishallintoa ohjataan ja valvotaan. Lisäksi teoreettista pohjaa on laajennettu välillisen julkishallinnon käsitteellä, jonka avulla on pyritty määrittelemään MKJ:n ja SJF:n asema julkisessa hallinnossa
Tutkimus on luonteeltaan vertaileva ja laadullinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty vertailevaa hallinnon metodia. Empiirinen aineisto koostuu pääasiassa Ruotsin ja Suomen metsästyslainsäädännöstä ja metsästysjärjestöjen tiedotuslehtien artikkeleista. Metsästyslainsäädäntöä on käytetty apuna, kun on selvitetty maiden riistahallintojen tehtäviä, rakenteita, hierarkioita ja eri organisaatioiden toimivaltuuksia suorittaa ohjausta ja valvontaa. Tiedotuslehtien avulla on selvitetty EU:n vaikutuksia maiden riistahallinnon ohjaus- ja valvontajärjestelmään.
Vertailtaessa Suomen ja Ruotsin riistahallintojen ohjaus- ja valvontajärjestelmien rakenteita, voidaan havaita yksi huomattava ero, mikä selittää pitkälti järjestelmien erilaisuutta. Suomessa varsinainen metsästysorganisaation oikeushenkilöllisyys, asema ja tehtävät on lakisääteistetty metsästyslaissa. Suomen metsästyslaissa on määritetty tarkkaan MKJ:n tehtävät, organisaatiorakenne ja sen asema metsästystä koskevassa valvonta- ja ohjausjärjestelmässä Ruotsissa ei ole lakisääteistetty metsästysorganisaation oikeushenkilöllisyyttä, tehtäviä tai asemaa. SJF on ajan mittaan saanut hoitaakseen varsinaisia riistanhoitoa koskevia tehtäviä. Riistahallinnossa käytetyt ohjauskeinot ovat samankaltaisia. Suurin ero on siinä, että MKJ voi ohjata metsästystä luvilla ja rajoituksilla. EU:n jäsenyys ja direktiivit ovat vaikuttaneet eri tavoin maiden riistahallintojen ohjauskäytäntöihin. Tämä johtuu valvonta- ja lupaviranomaisten erilaisesta tavasta tulkita direktiivejä. Kuitenkin EU:n komissio on alkanut vähitellen ohjata ja valvoa molempien maiden metsästystä.