”Ota se empatia mukaan” : Autististen työntekijöiden näkemyksiä esihenkilötyön kehittämisestä
Satomaa, Oili Helena (2024-11-08)
Satomaa, Oili Helena
08.11.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110890434
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110890434
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa autististen työntekijöiden odotuksista esihenkilötyöstä työpaikoilla. Haastattelututkimuksella selvitetään, millaista esihenkilötyötä autistiset työntekijät toivovat ja miten esihenkilötyötä pitäisi toteuttaa, jotta se oikealla tavalla huomioisi ja tukisi näiden henkilöiden erityistarpeita työpaikalla siten, että autisteilla säilyisi kyky ja halu osallistua työelämään, sitoutua työpaikkoihinsa sekä menestyä niissä.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa käsitellään autismia työllisyyden näkökulmasta. Autistien työllisyys on muuta väestöä, jopa muuta vammaisväestöä alhaisempaa. Viime vuosina asiaan on kuitenkin alettu kiinnittää huomiota, kun organisaatioiden monimuotoisuutta on alettu tutkia samalla kun yhteiskunta muuttuu yhä monimuotoisemmaksi. Isot teknologiayritykset ovat perustaneet autistisille työnhakijoille omia työllisyysohjelmia, joissa huomioidaan autistien tarvitsemia mukautuksia rekrytoinnissa ja työuran aikana. Mukautuksilla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka helpottavat autistien työskentelyä ja toimimista työympäristöissä, kuten erilaiset aistiärsykkeitä hillitsevät tekijät sekä kommunikointiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat tekijät. Johtamisen vaikutusta autistien työllistymiseen on kuitenkin tutkittu vasta vähän.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastateltaviksi haluttiin autistisia henkilöitä, joilla on työelämäkokemusta. Haastatteluun osallistui viisi autistia. Lisäksi haastateltiin esihenkilöä, jonka johtama tiimi koostuu neuromonimuotoisista työntekijöistä. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, jossa oli kolme teemaa: millaisia työelämäkokemuksia haastateltavilla on ollut, millaisia kokemuksia heillä on ollut esihenkilötyöskentelystä työpaikoillaan sekä millaisia odotuksia heillä on esihenkilötyölle.
Tutkimusten tuloksena selvisi, että esihenkilötyöskentelyllä on merkitystä autististen työntekijöiden työkykyyn ja haluun sitoutua työhönsä sekä menestyä siinä. Esihenkilötyön epäonnistuminen autistisen työntekijän kohdalla on aiheuttanut kuormittumista, uupumista, sairauspoissaoloja ja jopa irtisanoutumisia. Syinä näihin on koettu olevan esihenkilön ymmärryksen puute autismista ja siihen liittyvistä erityistarpeista, jolloin tarvittavia mukautuksia ei ole työpaikalla oltu valmiita myöntämään. Esihenkilötyön ollessa ymmärtävää ja joustavaa, työntekijä pystyy kommunikoimaan omista tarpeistaan avoimesti, jolloin myös työpaikalla ymmärretään paremmin mukautusten tarve ja ollaan valmiimpia tarjoamaan niitä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että myötätuntoinen johtaminen, jossa ymmärryksen ja empatian osoittaminen ovat osa esihenkilötyötä, tuo parhaan tuloksen työskenneltäessä autististen työntekijöiden kanssa.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa käsitellään autismia työllisyyden näkökulmasta. Autistien työllisyys on muuta väestöä, jopa muuta vammaisväestöä alhaisempaa. Viime vuosina asiaan on kuitenkin alettu kiinnittää huomiota, kun organisaatioiden monimuotoisuutta on alettu tutkia samalla kun yhteiskunta muuttuu yhä monimuotoisemmaksi. Isot teknologiayritykset ovat perustaneet autistisille työnhakijoille omia työllisyysohjelmia, joissa huomioidaan autistien tarvitsemia mukautuksia rekrytoinnissa ja työuran aikana. Mukautuksilla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka helpottavat autistien työskentelyä ja toimimista työympäristöissä, kuten erilaiset aistiärsykkeitä hillitsevät tekijät sekä kommunikointiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat tekijät. Johtamisen vaikutusta autistien työllistymiseen on kuitenkin tutkittu vasta vähän.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastateltaviksi haluttiin autistisia henkilöitä, joilla on työelämäkokemusta. Haastatteluun osallistui viisi autistia. Lisäksi haastateltiin esihenkilöä, jonka johtama tiimi koostuu neuromonimuotoisista työntekijöistä. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, jossa oli kolme teemaa: millaisia työelämäkokemuksia haastateltavilla on ollut, millaisia kokemuksia heillä on ollut esihenkilötyöskentelystä työpaikoillaan sekä millaisia odotuksia heillä on esihenkilötyölle.
Tutkimusten tuloksena selvisi, että esihenkilötyöskentelyllä on merkitystä autististen työntekijöiden työkykyyn ja haluun sitoutua työhönsä sekä menestyä siinä. Esihenkilötyön epäonnistuminen autistisen työntekijän kohdalla on aiheuttanut kuormittumista, uupumista, sairauspoissaoloja ja jopa irtisanoutumisia. Syinä näihin on koettu olevan esihenkilön ymmärryksen puute autismista ja siihen liittyvistä erityistarpeista, jolloin tarvittavia mukautuksia ei ole työpaikalla oltu valmiita myöntämään. Esihenkilötyön ollessa ymmärtävää ja joustavaa, työntekijä pystyy kommunikoimaan omista tarpeistaan avoimesti, jolloin myös työpaikalla ymmärretään paremmin mukautusten tarve ja ollaan valmiimpia tarjoamaan niitä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että myötätuntoinen johtaminen, jossa ymmärryksen ja empatian osoittaminen ovat osa esihenkilötyötä, tuo parhaan tuloksen työskenneltäessä autististen työntekijöiden kanssa.