”Eettinen kanava ei ole palautekanava” : Luottamuksen rakentamisen representaatio ilmoituskanavien esittelyteksteissä
Nevala, Sofia (2024-12-25)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112596689
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112596689
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten luottamusta rakennetaan organisaatioiden eettisten ilmoituskanavien esittelyteksteissä. Eettiset ilmoituskanavat (whistleblowing) ovat yleistyneet Euroopassa erityisesti EU-direktiivin myötä, joka velvoittaa yli 50 hengen organisaatiot järjestämään vuorovaikutuksellisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. Ilmoituskanavien tarkoituksena on tarjota turvallinen väylä raportoida epäeettisestä toiminnasta, ja ilmoituskanavien esittelytekstien tarkoituksena on rakentaa luottamusta, jotta ilmoittaja valitsisi tämän sisäisen väylän ilmoitukselleen.
Tutkimuksen aineistona on viiden organisaation eettisten ilmoituskanavien esittelytekstit, jotka on valittu julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden verkkosivuilta. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin ja diskurssianalyysin keinoin. Analyysissa keskitytään siihen, millaisia keinoja esittelyteksteissä käytetään luottamuksen rakentamiseen. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti luottamuksen rakentamisen retorisiin keinoihin, kuten läpinäkyvyys, suojeleminen, yksinkertaistaminen ja todistusaineistoon vetoaminen.
Tutkimustulokset osoittavat, että esittelytekstien avulla rakennetaan luottamusta useilla keinoilla, kuten lupauksilla luottamuksellisuudesta ja anonyymiydestä, viittaamalla ulkopuolisiin luotettuihin tahoihin sekä kuvaamalla prosessien eettisyyttä ja avoimuutta. Tekstit kuitenkin vaihtelevat organisaatioiden välillä siten, että julkisen sektorin organisaatioissa luottamus rakennetaan muodollisilla ja virallisilla ilmaisuilla. Yksityisen sektorin teksteissä puolestaan korostuvat asiakaslähtöisyys ja eettiset arvot.
Johtopäätöksissä todetaan, että vaikka ilmoituskanavien esittelytekstien avulla pyritään rakentamaan luottamusta organisaation ja ilmoittajan välille, monissa tapauksissa lupaukset luottamuksellisuudesta ja suojelusta jäävät abstrakteiksi, eivätkä tarjoa konkreettista tietoa ilmoittajalle. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, kuinka turvalliseksi ja luotettavaksi ilmoittajat kokevat kanavan. Lisäksi tutkimus tuo esiin ilmoituskanavien esittelytekstien roolin organisaation valtarakenteiden ja eettisen kulttuurin ilmentäjänä.
Tämä tutkimus tarjoaa uutta tietoa eettisiä ilmoituskanavia koskevasta viestinnästä, luottamuksen rakentamisen retoriikasta sekä siitä, miten organisaatiot esittelevät sitoutumistaan eettiseen toimintaan. Tutkimuksen perusteella on tärkeää, että organisaatiot tarkastelevat kriittisesti ilmoituskanavista viestimistään ja pyrkivät konkreettisesti vahvistamaan ilmoittajien suojelua ja huolellisuutta ilmoitusten käsittelyssä, jotta luottamuksen rakentaminen ei jää retoriikan tasolle.
Tutkimuksen aineistona on viiden organisaation eettisten ilmoituskanavien esittelytekstit, jotka on valittu julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden verkkosivuilta. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin ja diskurssianalyysin keinoin. Analyysissa keskitytään siihen, millaisia keinoja esittelyteksteissä käytetään luottamuksen rakentamiseen. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti luottamuksen rakentamisen retorisiin keinoihin, kuten läpinäkyvyys, suojeleminen, yksinkertaistaminen ja todistusaineistoon vetoaminen.
Tutkimustulokset osoittavat, että esittelytekstien avulla rakennetaan luottamusta useilla keinoilla, kuten lupauksilla luottamuksellisuudesta ja anonyymiydestä, viittaamalla ulkopuolisiin luotettuihin tahoihin sekä kuvaamalla prosessien eettisyyttä ja avoimuutta. Tekstit kuitenkin vaihtelevat organisaatioiden välillä siten, että julkisen sektorin organisaatioissa luottamus rakennetaan muodollisilla ja virallisilla ilmaisuilla. Yksityisen sektorin teksteissä puolestaan korostuvat asiakaslähtöisyys ja eettiset arvot.
Johtopäätöksissä todetaan, että vaikka ilmoituskanavien esittelytekstien avulla pyritään rakentamaan luottamusta organisaation ja ilmoittajan välille, monissa tapauksissa lupaukset luottamuksellisuudesta ja suojelusta jäävät abstrakteiksi, eivätkä tarjoa konkreettista tietoa ilmoittajalle. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, kuinka turvalliseksi ja luotettavaksi ilmoittajat kokevat kanavan. Lisäksi tutkimus tuo esiin ilmoituskanavien esittelytekstien roolin organisaation valtarakenteiden ja eettisen kulttuurin ilmentäjänä.
Tämä tutkimus tarjoaa uutta tietoa eettisiä ilmoituskanavia koskevasta viestinnästä, luottamuksen rakentamisen retoriikasta sekä siitä, miten organisaatiot esittelevät sitoutumistaan eettiseen toimintaan. Tutkimuksen perusteella on tärkeää, että organisaatiot tarkastelevat kriittisesti ilmoituskanavista viestimistään ja pyrkivät konkreettisesti vahvistamaan ilmoittajien suojelua ja huolellisuutta ilmoitusten käsittelyssä, jotta luottamuksen rakentaminen ei jää retoriikan tasolle.