Hyvinvointi Vaasassa: tutkimus hyvinvoinnin eroista Vaasan ja eräiden vertailukaupunkien välillä
Koivumäki, Terhi (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä hyvinvoinnin käsitteellä tarkoitetaan ja millaisia teorioita hyvinvoinnista on muodostettu. Tarkoituksena on muodostaa kuva vaasalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvoinnin eri tekijöiden kehittymisestä tilastotietoja hyväksi käyttäen. Hyvinvoinnin arvioimiseksi suoritetaan myös vertailu koko maan keskiarvoon ja viiteen kaupunkiin (Hämeenlinna, Kotka, Kuopio, Lappeenranta ja Pori). Mittaamisen ja vertailun pohjalta pohditaan syitä kehitykseen ja vertailupoikkeamiin.
Hyvinvointia voidaan tutkia sekä objektiivisella tasolla aineellisista resursseista koostuvana ilmiönä tai henkilön kokemusten ja tuntemusten muodostaman käsityksenä omasta hyvinvoinnistaan. Tämä tutkimus on tehty tilastotiedon pohjalta, joten tarkastelu on objektiivista. Tilastot on pääosin poimittu Tilastokeskuksen ylläpitämistä StatFin ja Altika -tietokannoista.
Hyvinvointiteoriat voidaan jakaa pääasiassa tarve- tai resurssilähtöisiin suuntauksiin. Tutkimuksessa käydään läpi näiden teoriasuuntien pääpiirteitä sekä molempien katsantokantojen ajatuksia yhdistelevää Erik Allardtin having-loving-being -jaottelua. Teorian ohella käydään läpi myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitys pääpiirteissään.
Teorian pohjalta ja aiempia hyvinvointitutkimuksia hyväksikäyttäen valitaan parikymmentä indikaattoria, joista poimitaan tilastot saatavilla olevalta ajanjaksolta. Mittauksen tuloksia arvioidaan graafisten esitysten (Excel) pohjalta. Eri indikaattorien aikasarjoista laskettujen keskiarvojen perusteella kaupungit ja koko Suomen arvot asetetaan keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Suhteellisten erojen selvittämiseksi tuloksia verrataan myös jokaisesta indikaattorista laskettuun kaikkien vertailukohteiden keskiarvoon.
Hyvinvoinnin kehitys on Vaasassa ollut tasaista eikä merkittäviä poikkeamia suhteessa muiden vertailukaupunkien kehitykseen ole ollut. Kaikkien mittareiden keskiarvoista laskettuna Vaasa sai parhaan tuloksen ylittäen niukasti koko maan keskiarvon, jota heikommat tulokset Vaasa sai ainoastaan kolmen mittarin osalta. Kaikki hyvinvointia edistävät tekijät kuitenkin olivat Vaasassa vähintään kärkipäässä.
Hyvinvointia voidaan tutkia sekä objektiivisella tasolla aineellisista resursseista koostuvana ilmiönä tai henkilön kokemusten ja tuntemusten muodostaman käsityksenä omasta hyvinvoinnistaan. Tämä tutkimus on tehty tilastotiedon pohjalta, joten tarkastelu on objektiivista. Tilastot on pääosin poimittu Tilastokeskuksen ylläpitämistä StatFin ja Altika -tietokannoista.
Hyvinvointiteoriat voidaan jakaa pääasiassa tarve- tai resurssilähtöisiin suuntauksiin. Tutkimuksessa käydään läpi näiden teoriasuuntien pääpiirteitä sekä molempien katsantokantojen ajatuksia yhdistelevää Erik Allardtin having-loving-being -jaottelua. Teorian ohella käydään läpi myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitys pääpiirteissään.
Teorian pohjalta ja aiempia hyvinvointitutkimuksia hyväksikäyttäen valitaan parikymmentä indikaattoria, joista poimitaan tilastot saatavilla olevalta ajanjaksolta. Mittauksen tuloksia arvioidaan graafisten esitysten (Excel) pohjalta. Eri indikaattorien aikasarjoista laskettujen keskiarvojen perusteella kaupungit ja koko Suomen arvot asetetaan keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Suhteellisten erojen selvittämiseksi tuloksia verrataan myös jokaisesta indikaattorista laskettuun kaikkien vertailukohteiden keskiarvoon.
Hyvinvoinnin kehitys on Vaasassa ollut tasaista eikä merkittäviä poikkeamia suhteessa muiden vertailukaupunkien kehitykseen ole ollut. Kaikkien mittareiden keskiarvoista laskettuna Vaasa sai parhaan tuloksen ylittäen niukasti koko maan keskiarvon, jota heikommat tulokset Vaasa sai ainoastaan kolmen mittarin osalta. Kaikki hyvinvointia edistävät tekijät kuitenkin olivat Vaasassa vähintään kärkipäässä.