Epävirallinen johtaminen julkisorganisaatioissa, Case: Jyty Seinäjoki ry
Koivumäki, Jenni (2009)
Koivumäki, Jenni
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän päivän organisaatiot kokoavat miltei kaikille organisaatiotasoille suuren joukon ihmisiä, joilla on korkeatasoisia tietoja ja -taitoja, mutta ei virallista asemaa tehdä päätöksiä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää epävirallisen johtamisen ilmenemistä ja vaikutusta julkisorganisaatioissa. Tutkimuksessa selvitettiin miten toimihenkilötason työntekijät eri organisaatiossa kokevat johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvät tilanteet eli ovatko asiat selkeitä, hallittavissa olevia vai ovatko tilanteet jatkuvasti epäselviä. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan kuva erilaisista vuorovaikutustilanteista liittyen päätöksentekoon ja vastuunkantoon sekä kuinka epävirallinen johtaminen ilmenee eri tilanteissa organisaatioiden sisällä. Tutkimuksessa huomioitiin myös vastaajien ehdotukset päätöksentekoprosessien parantamiseksi eri organisaatioissa.
Tutkimuksen empiirisenä kohderyhmänä oli Jyty Seinäjoki ry:n kuuluvat julkisorganisaatiot kuten Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja Seinäjoen kaupunki ja näissä työskentelevät toimihenkilötason työntekijät. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan selville ilmeneekö vastaajien organisaatioissa epävirallista johtamista ja jos ilmenee, niin millä tavalla ja millaisissa tilanteissa. Kyselyyn vastasi 208 jäsentä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Jyty Seinäjoki ry:n organisaatioissa on olemassa epävirallista johtamista ja se ilmenee pienissä päätöksentekotilanteissa. Jyty Seinäjoki ry:n jäsenet kokevat itse tekevänsä päätökset monissa pienissä, joko kiireellisissä tai kiireettömissä asioissa. Päätöksiä tehdään usein myös yhteistyössä työtoverin kanssa. Sen sijaan suuremmissa asioissa päätöksen tekee lähin esimies. Lisäksi lähimmällä esimiehellä on eniten vaikutusvaltaa vastaajien työhön. Vastuun kantaminen on hieman ristiriitaisesti tulkittavissa, mutta tutkimuksen tekijän tulkinnan mukaan Jyty Seinäjoki ry:n jäsenet kantavat vastuun itse tekemistään päätöksistä. Päätöksentekotilanteet vastaajien omassa työssä ovat selkeitä, mutta organisaatioittain osittain epäselviä. Päätöksentekoprosessien parantamiseksi toivottiin asioiden selkeyttämistä, vastuunottoa ja jämäkkyyttä esimiehiltä, tiedottamisen parantamista, delegointia ja vastuunjakoa sekä keskustelua. Tutkimuksessa saatiin vertailua myös taustamuuttujien välillä. Päätöksentekotilanteisiin liittyvästä vastuusta muodostettiin sosiogrammit organisaatioittain.
Tutkimuksen empiirisenä kohderyhmänä oli Jyty Seinäjoki ry:n kuuluvat julkisorganisaatiot kuten Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja Seinäjoen kaupunki ja näissä työskentelevät toimihenkilötason työntekijät. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan selville ilmeneekö vastaajien organisaatioissa epävirallista johtamista ja jos ilmenee, niin millä tavalla ja millaisissa tilanteissa. Kyselyyn vastasi 208 jäsentä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Jyty Seinäjoki ry:n organisaatioissa on olemassa epävirallista johtamista ja se ilmenee pienissä päätöksentekotilanteissa. Jyty Seinäjoki ry:n jäsenet kokevat itse tekevänsä päätökset monissa pienissä, joko kiireellisissä tai kiireettömissä asioissa. Päätöksiä tehdään usein myös yhteistyössä työtoverin kanssa. Sen sijaan suuremmissa asioissa päätöksen tekee lähin esimies. Lisäksi lähimmällä esimiehellä on eniten vaikutusvaltaa vastaajien työhön. Vastuun kantaminen on hieman ristiriitaisesti tulkittavissa, mutta tutkimuksen tekijän tulkinnan mukaan Jyty Seinäjoki ry:n jäsenet kantavat vastuun itse tekemistään päätöksistä. Päätöksentekotilanteet vastaajien omassa työssä ovat selkeitä, mutta organisaatioittain osittain epäselviä. Päätöksentekoprosessien parantamiseksi toivottiin asioiden selkeyttämistä, vastuunottoa ja jämäkkyyttä esimiehiltä, tiedottamisen parantamista, delegointia ja vastuunjakoa sekä keskustelua. Tutkimuksessa saatiin vertailua myös taustamuuttujien välillä. Päätöksentekotilanteisiin liittyvästä vastuusta muodostettiin sosiogrammit organisaatioittain.